– Pidän verotietojen julkisuutta perusteltuna, ainakin tiettyyn rajaan asti. Siten voidaan seurata verojärjestelmän toimivuutta. Se kuuluu avoimeen yhteiskuntaan. Tätä mieltä on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Pitkän ja komean mediauran tehnyt ja nykyisin Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana oleva Mikael Pentikäinen arvelee, että verotietojen suurin hohto kansalaisten mielenkiinnon kohteena on himmennyt.
– En tiedä, ovatko verotiedot enää kovin suosittuja.
Pentikäinen toivoisi, että yhteiskuntamme arvostaisi enemmän niitä, jotka maksavat paljon veroja.
– He ovat keskeisessä roolissa hyvinvointiyhteiskuntamme rahoittamisessa.
– Toivon myös, että verotiedot osaltaan lisäisivät yrittäjyyden arvostusta. Moni suuria veroja maksanut on ottanut urallaan suuria henkilökohtaisia riskejä, kun on kehittänyt yritystään, investoinut ja työllistänyt. Ilman näitä yrittäjiä olisimme nykyistä suuremmassa pulassa.
Pentikäinen on huolissaan viime viikkojen verokeskustelusta.
– Se on turhan ideologista, eikä tosiasioita aina muisteta. Usein unohtuu erityisesti yrittäjäriski ja sen merkitys koko hyvinvointiyhteiskunnalle. On tärkeää myös muistaa, että täydellistä verojärjestelmää ei ole olemassa, mutta sen kehittämisessä pitää olla maltillinen.
– On tärkeää, että verojärjestelmän kehittäminen on suunnitelmallista, ja erityisesti investointeja tekevät pystyvät ennakoimaan tulevaa verotusta. Veropolitiikassa ei ole varaa poukkoiluun. Se näkyy nopeasti investoinneissa ja työpaikoissa, Pentikäinen herättelee.
”Hyvät veronmaksajat varmistavat hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden”
Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelisen mielestä verotulojen julkistamisesta ei ole muuta hyötyä kuin se, että hyvät veronmaksajat tulevat näkyviksi.
– Hyvät veronmaksajat varmistavat hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden.
Eskelinen sanoo, etteivät veropäivän verotiedot näy ja kosketa missään muualla kuin mediassa.
Kauppakamaripomo arvelee suomalaisten mielenkiinnon verotuloja kohtaan juontuvan siitä, että ”olemme lottokansaa”.
Eskelinen kehittäisi verotietojen julkista käsittelyä siten, että verotuksen kokonaisuus avautuisi siinä kontekstissa, jossa Suomi avoimena taloutena joutuu toimimaan.
”Läpinäkyvyys on hyvä asia”
Nordean Pirkanmaan aluejohtaja Tomi Tulonen kiittelee Suomessa olevaa veronmaksun läpinäkyvyyttä hyväksi asiaksi.
Tulonen muistuttaa, että Nordea kertoo avoimesti omilla verkkosivuillaan veronmaksustaan:
https://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/News-fi/2019/2019-11-01-nordea-maksoi-yhteisoveroja-suomeen-yli-135-miljoonaa-euroa.html
Tulosen mukaan veromaanantai näkyy Nordeassa konkreettisesti.
– Iloitsemme täällä Nordeassa siitä, että oma työnantajamme on yksi Suomen suurimmista yhteisöveronmaksajista. Nordea maksoi vuonna 2018 yhteisöveroja Suomeen yhteensä yli 135 miljoonaa euroa.
”Verotietojen julkistaminen nykyisellä tavalla ei ole välttämätöntä”
Tampereen Seudun Osuuspankin eli OP Tampereen toimitusjohtaja Jani Vilpponen on kriittinen verotietojen nykymuotoista esittelyä kohtaan.
– En pidä verotietojen julkistamista välttämättömänä, ainakaan nykyisellä tavalla. Tiedot sinänsä ovat julkisia, mutta niiden käsittely mediassa on aika laajaa ja raflaavaakin, hän muotoilee.
Vilpponen arvelee ihmisten verotietojanon kumpuavan silkasta uteliaisuudesta.
Osuuspankkipomo kaipaisi nykyistä syvällisempiä käsittelytapoja verotietojen avaamiseen.
– Minusta voisi olla hyvä nostaa esille verotiedot veronmaksajan näkökulmasta. Mitä veroilla on saatu aikaiseksi? Mihin ne käytetään? Esimerkiksi listan kärkipäässä olevat nimet ovat usein onnistuneet hyvin yritystoiminnassa, luoneet työpaikkoja ja vaurautta Suomeen sekä samalla vaurastuneet itsekin. Näillä verovaroilla sitten pidetään yllä tärkeitä julkisia palvelujamme sekä hyvinvointiyhteiskuntaamme, hän pohtii.
Pirkanmaalla toimivan Aito Säästöpankin toimitusjohtaja Pirkko Ahonen ei halunnut kommentoida verotietojen julkistamiseen liittyviä asioita.
