Julkisessa keskustelussa käytetään jatkuvasti rajua, leimaavaa kieltä. Myös paikallinen kuntapoliitikko on levittänyt avoimen rasistisia ja vihamielisiä viestejä julkisesti. Rasistiset kommentit ovat lähtökohtaisesti epäasiallisia ja epä-älyllisiä, mutta mahdollisesti myös lainvastaisia. Suomalainen lainsäätäjä on määritellyt rikokseksi lukuisia erilaisia toimia, jotka voidaan toteuttaa tekstiä ja ajatuksia jakamalla.
Sananvapaus on oikeudellinen käsite ja se ymmärretään usein väärin. Sananvapauden ydinsisältö on määritelty perustuslain 12 §:ssä: kaikki ihmiset saavat ilmaista, julkistaa tai vastaanottaa näkemyksensä kenenkään sitä ennakolta estämättä. Sen sijaan sananvapaus ei suojaa ääriliikkeitä eikä sen varjolla voi vapautua omien puheidensa seuraamuksista.
Lainsäätäjä on päinvastoin erikseen määrännyt, että puheilla voi olla seuraamuksia. Rikoslaissa on säädetty esimerkiksi julkisesta kehottamisesta rikokseen (17 luku 1 §), uskonrauhan rikkomisesta (17 luku 10 §) ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan (11 luvun 10 § ja 11 §). Nimittely voi olla kunnianloukkaus (24 luku 9 §). Euroopan unionin lainsäätäjä on säätänyt erikseen siitä, että ihmisvihamielisten ääriliikkeiden toiminta ei nauti perusoikeuksien suojaa (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 54 artikla). Yhdistymisvapauskaan ei suojaa terroristisia tai fasistisia järjestöjä.
Tämä on ollut myös joillekin poliitikoille vaikea ymmärtää: nykyisistä kansanedustajista esimerkiksi Jussi Halla-aho, Sebastian Tynkkynen ja Ano Turtiainen ovat syyllistyneet ”sananvapausrikoksiin”. Lait säätää demokraattisesti valittu eduskunta. Erityisesti rikoslain säännöksillä osoitetaan, minkälainen toiminta on suomalaisessa yhteiskunnassa niin paheksuttavaa, että se on kriminalisoitava.
Joskus raja ei ole selvä: värikäskin maahanmuuttoon kohdistuva kritiikki nauttii usein sananvapauden suojaa. Viime kädessä tuomioistuin määrittää lainsäätäjän tahdon mukaisesti, mikä viestintä täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Sananvapaus tai yhdistymisvapaus ei oikeuta rasismiin, terrorismiin tai fasismiin. Näissä tapauksissa on täysin turha yrittää hakea tukea perustuslaista tai muualta lainsäädännöstä.
Totti Hämäläinen
kunnanvaltuutettu (kok.), oikeustieteen opiskelija
