Myytti määritellään jumalia, yliluonnollisia olentoja, kaikkeuden syntyä ym. käsitteleväksi tarinaksi. Usein ihailtuja ja tarunomaisia henkilöitä sanotaan myyttisiksi. Alun perin kreikan sana mythos tarkoitti mm. puhetta, sanaa tai kertomusta, mutta vähitellen sillä alettiin viitata valheeseen totuuden vastakohtana. Puhekielessä myytillä tarkoitetaankin yleensä kuvitelmaa ja harhakäsitystä tai jotain väitettä, jolla ei ole järkiperusteita.
Kaikissa uskonnoissa on myyttejä, ne ovat keskeinen osa uskontojen olemusta. Koska sanoilla ei voida määritellä kaikkea, tarvitaan vertauskuvia, symboleja ja myyttejä. Monet niistä ovat meille hyvin tuttuja. Mutta myyttejä on myös maallisessa elämässä. Aatteiden ja ideologioiden pohjalla on lähes aina joitakin myyttejä. Ne ovat kertomuksia tai perusolettamuksia, jotka ovat muuttuneet totuudeksi aatteen omakseen valinneille ihmisille. Myös filosofian suuntaukset tai jopa tiede voivat pohjautua myytteihin ja käyttää niitä hyväkseen.
Myytit ovat siis vertauskuvallisia, perinteenä eläviä ”pyhiä” tarinoita. Ne ovat välttämätön osa jokaista kulttuuria ja organisaatiota. Tällaiset uskomukset ympäröivät meitä joka puolelta. Koska ne ovat pyhiä, emme halua katkaista ketjua, vaan jatkamme samoja tarinoita sukupolvesta toiseen.
Jos jätämme sivuun sanan myytti ja puhumme arkisemmin, asian laajuus kirkastuu paremmin. Uskonto on oma lukunsa, joten pysytään maallisissa asioissa. Yksi uskomusten lähtökohta on eläinsatujen rikas maailma. Niistä meille on muodostunut käsitys ketusta ovelana ja pöllöstä viisaana eläimenä niin, että eläinhahmoja voidaan käyttää kyseisten ominaisuuksien symboleina. Kansanuskomusten perinteessä mehiläistä pidetään symbolina hyvinvoinnille ja parantamiskyvylle. Ei ole sattuma, että yksi Suomen vanhimmista yksityisistä lääkäriasemista on nimeltään Mehiläinen.
Uskomusten lähteitä on rajattomasti. Kannattaa tehdä ajatusleikki ja luetella itsekseen, minkälaisia ominaisuuksia on eri kansallisuuksia edustavilla ihmisillä. Entä maalaisilla verrattuna kaupunkilaisiin? Tai eri ammattikuntien edustajilla? Sitten voi pohtia, mihin uskomuksemme perustuvat. Suomalaisistahan me tiedämme, että olemme rehellisiä, ujoja, sisukkaita jne. Entä automerkit? Onhan se yleisesti tunnettu tosiasia, että tietyt merkit ovat hyviä ja tietyt huonoja.
Elämämme on täynnä näitä yleisiä ”totuuksia”. On jopa väitetty, että mitkään ajatukset eivät ole meidän omiamme, vaan myytit ajattelevat meissä. Näin on sanonut ranskalainen antropologi ja filosofi Claude Lévi-Strauss. Vanhat uskomukset siis vaikuttavat ajatteluumme, olimme siitä tietoisia tai emme.
Mainostajat ovat aina käyttäneet hyväksi meidän herkkäuskoisuuttamme. Poliitikot yrittävät tehdä saman, kun he luovat jonkin asian ympärille tunteisiin vetoavan tarinan ja kertovat, että asia on korjattava, koska ”kaikki” asiantuntijat ovat sitä mieltä.
Kirjoittajan nimimerkki on myytti
