Puolustusministeri Antti Kaikkonen Pirmedioille: ”Keskeisin Suomen turvallisuuteen vaikuttava tekijä liittyy Venäjän ja länsimaiden kiristyneisiin suhteisiin”

- Globalisoituvassa maailmassa saamme paljon tietoa maailmalla käynnissä olevista lukuisista kriiseistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että valtaosa näistä kriiseistä ei uhkaa Suomen turvallisuutta. Emmekä voi yrittää ratkaista kaikkia maailman väkivaltaisia ongelmia, vaikka hyvää tahtoa olisi paljonkin. Resurssimme eivät siihen yksinkertaisesti riitä, puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) sanoo.
– Globalisoituvassa maailmassa saamme paljon tietoa maailmalla käynnissä olevista lukuisista kriiseistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että valtaosa näistä kriiseistä ei uhkaa Suomen turvallisuutta. Emmekä voi yrittää ratkaista kaikkia maailman väkivaltaisia ongelmia, vaikka hyvää tahtoa olisi paljonkin. Resurssimme eivät siihen yksinkertaisesti riitä, puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) sanoo.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoo, ettei suomalaisten pidä yrittää ratkaista kaikkia maailman väkivaltaisia ongelmia, vaikka kansakunnallamme olisi paljonkin hyvää tahtoa. Ministerin mielestä tällä hetkellä keskeisin maamme turvallisuuteen vaikuttava tekijä liittyy Venäjän ja länsimaiden välisiin kiristyneisiin suhteisiin.

Maamme 102. itsenäisyyspäivä jää Antti Kaikkosen henkilöhistoriaan hänen puolustusministeriytensä ensimmäisenä kertana.

– Suomen puolustuskyvyn kannalta tärkeintä on ollut se pitkäjänteinen työ, jota olemme puolustushallinnossamme tehneet viime vuosikymmenien aikana. Puolustuskykyä ei voi rakentaa nopeasti. Vain leikkaukset onnistuvat lyhyellä aikavälillä, Kaikkonen korostaa.

– Onkin hienoa havaita tässä ja nyt puolustusministerinä, että edeltäjäni ovat tehneet hyviä päätöksiä maamme puolustuskyvyn rakentamisen puolesta myös niinä aikoina, jolloin julkinen paine esimerkiksi puolustuksen resurssien leikkaamiseen alkoi, ministeri kiittää.

Kaikkonen lupaa omalta osaltaan toimia parhaan kykynsä mukaan puolustusministereiden ketjussa, jotta Suomen puolustuskyky säilyy turvattuna ja vakaana hänen kaudellaan.

– Haluan jättää aikanaan seuraajalleni hyvät edellytykset turvata tätä maata.

Kaikkosen mukaan Suomen puolustuskyvyn ylläpitäminen tarvitsee uudistuksia koko ajan. Niitä myös tehdään.

– Puolustuksemme elää ajassa.

– Suuria remontteja meillä ei ole tarvittu eikä tarvita, koska pyrimme jatkuvasti kehittämään koulutusta, materiaalia, joukkojen taistelutapaa, kriisiajan organisaatiota sekä monia muita asiakokonaisuuksia.

Kaikkosen mukaan 2020-luvulla iso haaste on kyetä ylläpitämään riittävän uskottavaa puolustuskykyä nopean teknologisen kehityksen maailmassa, joka ainakin tänään näyttää perustuvan suurvaltapoliittiseen toimintalogiikkaan ja jännitteiseen tilanteeseen Euroopassa.

Suhteiden lämpeneminen auttaisi

Sodan uhka kuuluu lähes päivittäin maailman uutisissa.

Antti Kaikkonen muistuttaa, että globalisoituvassa maailmassa saamme yltäkylläisesti tietoa maailmalla eskaloituneista lukuisista kriiseistä.

Puolustusministerin mielestä suomalaisten on hyvä muistaa, ettei valtaosa näistä uhkatilanteista vaaranna maamme turvallisuutta.

– Emmekä voi yrittää ratkaista kaikkia maailman väkivaltaisia ongelmia, vaikka meillä olisi hyvää tahtoa paljonkin. Voimavaramme eivät siihen yksinkertaisesti riitä.

Kaikkonen nostaa suurennuslasin alle itänaapurimme ja länsimaiden komplisoituneet välit.

– Tällä hetkellä keskeisin Suomen turvallisuuteen vaikuttava tekijä liittyy Venäjän ja länsimaiden välisiin kiristyneisiin suhteisiin.

Puolustusministerin mielestä Venäjän ja länsimaiden välisen tilanteen paraneminen olisi Suomen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

– Käytössä pitää tietysti erityisesti olla runsas diplomatian työkalupakki.

– Lisäksi pitkäjänteiset panostuksemme puolustukseemme lisäävät vakautta Euroopassa.

Kaikkonen vakuutta, että Suomi pystyy nyt ja jatkossa pitämään huolta omasta puolustuksestaan.

– Tässä kysymyksessä ei jää mahdollisuuksia spekulaatioille.

Puolustusministeri huomauttaa, että myös muissa Euroopan maissa on herätty oman puolustuskyvyn tärkeyteen.

– Moni valtio on keskittynyt 20 viime vuoden ajan asevoimiensa kehittämisessä kriisinhallintaan Euroopan ulkopuolella. Tämä on tarkoittanut perinteisen puolustuksen kyvyn vähenemistä monessa maassa. Tässä mielessä Suomi on positiivinen poikkeus.

Väestön keskittyminen haastaa

Suomen väki keskittyy aikaisempaa voimakkaammin Helsingin, Turun ja Tampereen muodostamaan kolmioon.

Antti Kaikkonen kehottaa muistamaan, että vaikka Suomi on kaupungistunut vauhdilla, emme ole edenneet urbanisoitumisessa samalla tahdilla muiden läntisen Euroopan maiden kanssa.

– On kuitenkin totta, että ihmisiä siirtyy kasvukeskuksiin esimerkiksi korkeamman koulutuksen, työn sekä palveluiden perässä. Ihmiset valitsevat itselleen sen asuinpaikan, joka heidän kulloiseenkin elämäntilanteeseensa parhaiten sopii.

– Pidän tärkeänä, että myös maaseudulla on hyvät elämisen edellytykset.

– Puolustusvoimien on vastattava väestön keskittymisen haasteeseen aktiivisella tehtäväkierron suunnittelulla ja palvelusuhteiden ehtoja kehittämällä. Siirtojen yhteydessä käy monesti, että päädytään asumaan erillään perheestä, kun ei perustelluista syistä haluta muutoksia puolison työhön tai lasten hoito- ja koulujärjestelyihin.

Kaikkonen odottaa tuloksia liikkeelle laittamastaan selvitystyöstä, jossa etsitään keinoja paikkariippumattoman ja monipaikkaisen työn lisäämisestä puolustusministeriön hallinnonaloilla. Selvitys koskee Puolustusvoimia, Puolustushallinnon rakennuslaitosta sekä puolustusministeriötä.

– Selvityksessä haetaan tapoja, joilla työskentely useammalla paikkakunnalla olisi puolustushallinnossa mahdollista 2020-luvulla.

– Työnteon tavat muuttuvat. Monia töitä pystytään tekemään etätöinä.

Kaikkosen mukaan tulevaisuudessa lisääntyvä monipaikkaisuus on jo monelle todellisuutta.

Pieni syntyvyys ei ole uhka

Vauvakato on piinannut Suomea jo vuosikymmenen ajan.

Antti Kaikkonen sanoo syntyvyyden valitettavasti olevan maassamme ennätyksellisen matalalla tasolla.

– Syitä tähän on lukemattomia, eikä asian korjaamiseen ole yksittäistä ratkaisua. Perheet tarvitsevat niin toiminnallista kuin taloudellista tukea arjen pyörittämiseen.

Kaikkonen huomauttaa, että kutsunnoissa miespuolinen ikäluokka kasvaa peräti 2030-luvulle saakka. Huomionarvoista on, että vuonna 2032 kutsuntaikäluokka on suurempi kuin tänä vuonna. Nyt se on 28 701 ja vuonna 2032 jo 29 272.

– Miespuolisten ikäluokkien tulevaa pienenemistä kyetään kompensoimaan vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavien naisten avulla. Palvelukseen hakeutuneiden naisten määrä on ollut viime vuosina kovassa kasvussa. Naisten osallistumiseen on jatkossakin satsattava.

”Pienet teot ovat kokoaan suurempia”

Räikeät, railomaiset erot synnyttävät hajaannusta kansakunnan sisällä. Historia kertoo erilaisten kansaa erottavien juopien johtavan jopa omankädenoikeuden käyttöön.

– Suomi on monella mittarilla tarkasteltuna maailman paras maa. Suomi on maailman vakain, vapain ja turvallisin maa. Maamme on rankattu myös maailman onnellisimmaksi maaksi. Kaikesta tästä huolimatta meillä on runsaasti ongelmia ratkottavinamme. On suuri joukko yksinäisiä ihmisiä, on mielenterveysongelmia, on lapsiperheköyhyyttä ja on puutteita vanhusten huollossa, Antti Kaikkonen listaa.

Puolustusministerin mielestä terveydenhuoltojärjestelmässämme on vielä paljon parannettavaa.

– Ei kerta kaikkiaan voi olla niin, että ihminen ei saa tarvitsemaansa hoitoa, oli se sitten fyysiseen tai psyykkiseen tarpeeseen liittyvää. Asia on saatava kuntoon. Heikommista yhteiskuntamme jäsenistä on pidettävä huolta. Jokaisen työhön kykenevän on päästävä töihin. Koulutusta tarvitseville on löydyttävä opiskelupaikat.

Kaikkonen nimeää yksinäisyyden aikamme vitsaukseksi.

– Yhteiskunnassamme on vielä paljon tehtävää sen suhteen, että ihmiset pitävät toisistaan nykyistä paremmin huolta. Meidän on omaksuttava käytäntöjä, joissa muita kysytään mukaan tai tiedustellaan mitä kuuluu. Monesti pienet teot ovat kokoaan suurempia.

Verrattain korkea maanpuolustustahto

Suomalaiset on tunnettu perinteisesti korkeasta maanpuolustustahdostaan.

Antti Kaikkonen katsoo, että Suomessa on vieläkin verrattain korkea maanpuolustustahto.

– Korkeana sen on hyvä pysyäkin, sillä yleinen asevelvollisuus on puolustuksemme kivijalka, hän sanoo.

Puolustusministeri huomauttaa kansalaistemme maanpuolustustahdon olevan yksi puolustuksellisen pelotteen rakennusaineemme, joka tehokkaasti ennaltaehkäisee sotilaallisen kriisin mahdollisuutta.

Kaikkonen muistuttaa jokaisen sukupolven jäsentävän historiansa omista lähtökohdistaan.

– Suomalainen koulutusjärjestelmä ja asevelvollisuus osaltaan edistävät oman maamme historian tuntemusta myös jatkossa. Suomi on monella tavalla onnistunut ja hyvinvoiva maa. Uskon, että oman historiansa tuntemisella, oman maan hyvinvoinnin puolustamisella ja kokonaisuuksien ymmärtämisellä maanpuolustustahto pysyy myös tulevaisuudessa korkeana, hän luottaa.

Talvisodan perintö elää

Suomen kansan koko maailman tietoisuuteen nostaneen talvisodan syttymisestä on kulunut 80 vuotta.

– On totta, että talvisodan perintö ei välity jatkossa suoraan veteraaneilta lapsille tai nuorille. Talvisodan perintö elää kuitenkin suomalaisessa kulttuurissamme, yhteiskunnallisessa keskustelussamme ja henkisessä perinnössämme, Antti Kaikkonen uskoo.

– Näillä kaikilla on vahva vaikutus siihen, miten suomalaiset tänään suhtautuvat esimerkiksi turvallisuuteen, sotilaalliseen maanpuolustukseen ja suomalaiseen asevelvollisuuteen. Nämä kulttuuriset rakenteet eivät muutu tai häviä nopeasti. En odota nopeaa muutosta kansalliseen keskusteluumme siitä huolimatta, että rintamalla palvelleita ei enää ole montakaan elossa, puolustusministeri miettii.

MATTI PULKKINEN

Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan iso haaste 2020-luvulla on kyetä ylläpitämään riittävän uskottavaa puolustuskykyä nopean teknologisen kehityksen maailmassa, joka ainakin tänään näyttää perustuvan suurvaltapoliittiseen toimintalogiikkaan ja jännitteiseen tilanteeseen Euroopassa. (Kuva: Laura Kotila)
Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan iso haaste 2020-luvulla on kyetä ylläpitämään riittävän uskottavaa puolustuskykyä nopean teknologisen kehityksen maailmassa, joka ainakin tänään näyttää perustuvan suurvaltapoliittiseen toimintalogiikkaan ja jännitteiseen tilanteeseen Euroopassa. (Kuva: Laura Kotila)