Kuusi merikotkaa seurasi kalastajia Säijänselällä – Kotkia kerääntyy sitä mukaa kuin kalastajat uskaltautuvat vesille

Merikotka on vaikuttava näky lennossa. Pyhäjärven jäillä tavattavista merikotkista suurin osa on nuoria lintuja, kuten kuvankin yksilö. Kuva: Kari Isokivijärvi

Merikotkia alkaa kerääntyä Pyhäjärven selille sitä mukaa, kun kalastajat uskaltautuvat jäille. 15. helmikuuta seurasin Laukon Päirenniemestä kahta kalastajaa Säijänselällä vähän pelonsekaisin tuntein. Onko jäät  enää  riittävän vahvoja  vesisateiden ja lämpöasteiden johdosta?

Kalastajia seurasi  Säijänselällä valppaina  6 merikotkaa seuranaan 4 korppia ja parikymmentä varista odottaen, jättäisikö  kalastajat heillekin toisarvoisia kaloja.

Vesilahden Palhonselällä kalamiehellä oli seuranaan 5 merikotkaa, variksia ja 8 harmaalokkia, joita on saapunut Pyhäjärvelle jo useita kymmeniä ja muutama merilokkikin.  Sorvanselällä 5 merikotkaa päivysti jäällä ja Saviselällä yksi merikotka.

Pesivät ” mekot ” korjailevat jo pesiään ja varma pesimämerkki oli Palhossa soidinta esittävä vanha merikotkapari.

Helmi-maaliskuun aurinkoisina iltapäivinä kannattaa tähyillä taivaalle muuttavia maa- ja merikotkia. Pyhällönvuoren torni on perinteisesti hyvä peto- ja kurkimuuton seurantapaikka.

Koskikarojen laskentaviikko oli Pirkanmaalla 8.- 16. helmikuuta. Helpoimmin koskikarat löytyivät Lempäälän Herralankoskelta ja Kuokkalankoskelta. Talvikaudella 2018 – 2019 koskikaroja löydettiin Lempäälässä 12 ja Vesilahdessa yksi. Kuva: Timo Palomäki.

Pirkanmaalla talvehtivat koskikarat laskettiin  Lintutieteellisen yhdistyksen projektina 8.- 16. helmikuuta,  jolloin karat ovat vielä talvehtimispuroillaan ja koskipaikoilla.

Lempäälässä ja Vesilahdessa nähtävät koskikarat ovat saapuneet talvenviettoon Ruotsin  ja Norjan Kölivuoristosta. Koskikaroja tavataan maamme  virtavesillä  ja koskipaikoilla useita tuhansia, mutta maamme  oma koskikarakanta on vain  250 – 350 paria ja päälevinneisyys on Itä – Lapissa ja Kuusamossa.

Talvikaudella 2018 – 2019  maakunnan koskikaralaskennoissa  löydettiin 208 koskikaraa, joista  Lempäälässä 12 ja Vesilahdessa yksi .

Koskikaraviikolla löysin  kolme telkkää ja koskikaran Herralankoskella, jossa se on viettänyt koko talven sekä toisen karan Kuokkalankoskelta, jossa myös 52 sinisorsaa on talvehtinut onnistuneesti.

Vesilahden Onkemäen Kotimäen purolta ei nyt karaa löytynyt. Syynä saattaa olla minkki, jonka tuoreet jäljet löytyivät  puron varrelta. Minkki on vieraslajina todellinen vitsaus linnustollemme . Lintuvesien  ja  kosteikkojen kunnostus on vaikeaa, jos minkkejä ja supikoiria ei saada tehopyynneillä poistettua. Työssä tarvitaan metsästäjien ja lintuharrastajien hyvää yhteistyötä.

 

Meteorologin luonnehdinnan  mukaan ” talvi on taputeltu”.  Eikä linnutkaan  näytä enää uskovan talven tuloon, sillä etelärannikolle on saapunut jo kiuruja, kottaraisia, töyhtöhyyppiä, sepel- ja uuttukyyhkyjä, metsähanhia. Jos lämpimät lounaisvirtauksest jatkuvat, lajeja nähdään pian Pirkanmaallakin.

Sulapaikoilla  telkkien ja  isokoskeloiden  ja määrät ovat kasvaneet muuttajien myötä ja ensimmäisiä  uuttukyyhkyjä ja pulmusiakin on jo havaittu Pirkanmaalla.  Laulujoutsenpari on käynyt jo tarkastamassa Ahtialanjärven vanhaa pesäpaikkaansa.

Mukava havainto oli nähdä taas Vesilahden keskustassa talvehtimisessaan onnistunut tuulihaukkakoiras,  joka odottaa  uskollisesti pesäpönttöladolla naarastaan, joka palaa maalis- huhtikuun vaihteessa etelästä.