Edelleen hämmästyneinä luimme kunnanhallituksen päätöksen (3.2.) Hiiroksentien asemakaavamuutoksesta. Tässä esityksessä / päätöksessä ei otettu kantaa liian massiiviseen rakentamiseen, mikä on koko ajan ollut suurin huoli ja kysymys. Kunnanvaltuusto (2.10.) palautti asian uudelleen valmisteluun nimenomaan siitä syystä, että silloisen suunnitelman mukaiset rakennukset olivat liian suuria 3500 neliömetrin tontille.
Kummastuttava on myös väite, että tälle 3500 m2 tontille ei ole kannattavaa rakentaa pienempää massaa. Samaan aikaan vain muutaman sadan metrin päähän, Tarikantielle, on taloudellisesti kannattavaa rakentaa paritalo. Puhumattakaan siitä, että Tampereellekin kannattaa vielä rakentaa 3-4 kerroksisia taloja. Kaavapäällikkö Teija Mäkelän huolehti 21.11. järjestetyssä tilaisuudessa rakennuttajan taloudellisesta tilanteesta; kannattaako rakentaa näin pieniä taloja? Myös valtuutettu Totti Hämäläinen (kok.) oli valtuuston kokouksessa (2.10.) huolissaan rakennuttajista; hylkääkö rakennuttajat Lempäälän kunnan? Luulisi, että kuntapäättäjien tulisi olla tasapuolisia ja ajaa myös kuntalaisten etua ja viihtyvyyttä. Ville Hämäläinen (vih) kommentoi hieman hymähdellen (2.10.) valtuuston kokouksessa, ettei aina toiveet toteudu. Tällä hän ilmeisesti viittasi meihin kuntalaisiin?
Kyse ei ole vain toiveista, vaan suuremmasta linjauksesta miten koko aluetta suunnitellaan ja miten meidät, jotka nyt alueella ja sen läheisyydessä asumme, näkökulmat ja huomiot tulevat kuulluiksi. Valtuutetut Hakala ja Liuha, jotka osallistuivat 21.11. järjestettyyn tilaisuuteen ja kommentoivat muutamaan kertaan, että kuntalaisten kuuleminen on tärkeää ja siksi mm. tilaisuus oli järjestetty. Tosiasiassa näitä kuulemistilaisuuksia ei olisi järjestetty ellemme me kuntalaiset olisi asiaa nostaneet esille. Valtuutettu Liuha mietti myös tekisikö nykyinen valtuusto päätöksen tämän kaltaisesta yleiskaavasta, missä vanhaa toimivaa aluetta purettaisiin uuden alta. Ehkä ei.
Nyt uudessa esityksessä on otettu kantaa vain ulkonäköön ja epäolennaisuuksiin: ”Julkisivua on elävöitettävä esim. ovilla, ikkunoilla, katoksilla tai materiaalin tai värin vaihteluilla. Sadalle neliölle tulee istuttaa 1 puu”. Kuvissa nuo vähäiset puut ovat niin lähellä seinää, että ne pitää ennemmin tai myöhemmin kaataa…. Mutta massiiviseen rakentamiseen ei ole otettu selkeää kantaa. Kuvat ja esitys eivät kerro kuinka korkeita taloista tulisi. Selkeitä mittoja ei ole esitetty. Kuvien perusteella ensimmäisessä kerroksessa asuu lyhytkasvuisia ja ylimmässä kerroksessa on akvaario.
Kunnan toimintakulttuuri on nähtävästi sellainen, että samat päätökset tuodaan kerta toisensa jälkeen valtuustoon päätettäviksi. Jossakin vaiheessa valtuutetut väsyvät ja päättävät asian esityksen mukaan. Ehkä tietämättä mitä päättävät. Tai lopulta kyllästyneinä asiaan. Toivotaan valtuutetuilta rohkeutta ottaa huomioon jo aikaisempi päätös palauttaa esitys uudelleen valmisteluun ja huomioida asukaspalaute liian massiivisesta rakennussuunnitelmasta. Kiitos niille valtuutetuilla, jotka ovat paikan päällä käyneet tutustumassa alueeseen ja todenneet, että suunnitelma on liian suuri alueen kokoon ja ympäristöön nähden. Tämä on poliittista rohkeutta ja vastuunottoa.
Maankäyttö- ja rakennuslain kohta ”asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa kaavaan jo suunnitteluvaiheessa” kaiketi tarkoittaa sitä, että asukkaiden kanta vaikuttaa edes jollain tavoin kaavan sisältöön. Toivottavaa olisi myös, että kunta ottaa huomioon kaavaesityksissään saamansa kuntalaispalautteen. Valtuutettu Tiensuu sanoi (2.10.), että Hiiroksentien kaava on herättänyt paljon kuntalaispalautetta ja on siksi poikkeuksellinen. Tämänkin pitäisi jo kertoa päättäjille jotakin.
Lopulta on kuitenkin kysymys asukasviihtyisyydestä ja Lempäälän imagosta – halutaanko Lempäälä nähdä viihtyisänä maaseutukuntana, vai kuntana, joka näyttää liian täyteen rakennetulta suurkaupunkilähiöltä? Vai onko kyse rakennuttajien hallinnoimasta rakennussuunnittelusta, missä kunta on vain kumileimaisin?
Lempäälä, puutarhakunta, jonka kunnanjohtajan lempilintu on nostokurki. Kauniit sanat ja strategiat eivät aina muutu todeksi, ikävä kyllä.
ProHiiroksentien puolesta
Vaittiset
Lempäälän kunnan vastine
Hiiroksentien kaavamuutos on osa Lempäälän kuntakeskuksen kehittämistä, mikä luonnollisesti herättää paljon mielenkiintoa ja keskustelua. Hiiroksentien alueesta on jo aiemmin päätetty yleiskaavalla, että sen on tulevaisuudessa tarkoitus olla kerrostalovaltaista. Muutos toteutuu ajan kanssa tontinomistajien oman aktiivisuuden myötä. Nytkin käsillä oleva kaavamuutos on käynnistynyt tontinomistajien aloitteesta.
Kaavaprosessit ovat määrämuotoisia, ja niihin liittyy aina kuntalaisten kuulemista. Hiiroksentien kohdalla kiinnostus on ollut niin laajaa, että keskustelutilaisuuksia on järjestetty useita.
Kaavan sisältö on monen asian summa, eikä jokaista esitettyä toivetta ole mahdollista erikseen toteuttaa. Lopullinen esitys ei pohjaudu yksittäisen rakentajan tai kuntalaisen näkemyksiin, vaan on kokonaisuuden kannalta perusteltu ja ottaa huomioon monipuolisesti rakentamisen reunaehtoja. Kaavassa on myös ilmoitettu metrimäärä, mitä korkeammaksi rakennus ei voi nousta.
Käytännössä on linjattu, että Hiiroksentielläkin uusi rakentaminen saa olla korkeintaan yhden kerroksen korkeampi, kuin viereen toteutuneet kerrostalot. Kaava-aineistoon voi tutustua tavalliseen tapaan netissä tai kunnanviraston asiakaspalvelupisteessä.
Kehitämme keskustan asumista. Tavoitteena on vahva keskusta-alue, jossa joukkoliikenteen hyödyntäminen on keskiössä. Uusien esteettömien asuntojen rakentaminen kuntakeskukseen on meille tärkeää.
Kasvusta huolimatta ja myös sen ansiosta Lempäälä on viihtyisä asuinpaikka ja kunnastamme löytyy kaikenlaisia tapoja asua ja elää.
Lempäälän kunta
