Maailmalla ja Suomessakin on juuri nyt riehumassa iso kulkutauti, koronavirus-epidemia, jota kutsutaan sen yli maanosien yli leviämisen takia pandemiaksi.
Koronavirus-pandemian takia Suomessa on toimeenpantu liki ennen kokemattomia säädöksiä ja lakeja, joiden avulla pyritään torjumaan taudin leviämistä.
Mistään ainutlaatuisesta asiasta koronassa ei kuitenkaan ole kyse. Historia tuntee useita tautiaaltoja, jotka ovat olleet laajuudeltaan isompia ja tappavuudeltaan aivan toisen kaliiberin juttuja kuin korona on, ainakin toistaiseksi.
Historian pahin tappaja oli keskiajan, noin 1300-luvun puolivälin, musta surma eli paiserutto, joka oli rotassa olleen bakteerin aiheuttama tarttuva kuumesairaus, jota sen aikaisilla lääketieteen keinoilla ei kyetty hoitamaan tai parantamaan. Musta surma tappoi karkeiden arvioiden mukaan noin puolet Euroopan silloisesta väestöstä, mutta syrjäiseen Suomeen saakka tauti ei tullut. Kaukainen sijaintimme ja olemattomat yhteytemme ulkomaailmaan suojasivat tuolloin noin 70 000 asukkaan Suomea.
1700-luvun alussa rutto sen sijaan saapui Suomeenkin. Eteläisessä Suomessa arveltiin tuolloin saaneen surmansa jopa 10 000 kansalaista.
Tuoreempia tappavia kulkutauteja oli 1910-luvun lopussa riehunut viruksen aiheuttama influenssa, jota alettiin kutsua espanjantaudiksi.
Karkeiden arvioiden mukaan jopa puoli miljardia ihmistä sairastui Espanjan tautiin ja kuolleisuus oli erityisen suurta nuorten ihmisten eli 20–40-vuotiaiden keskuudessa. Iso selitys sille oli, että etenkin Euroopassa oli käynnissä ensimmäinen maailmansota, jonka johdosta ihmiset olivat tiiviissä kanssakäymisessä, olivat aliravittuja ja siten alttiita saamaan tappava tauti.
Suomessa kuoli espanjantautiin jopa yli 20 000 ihmistä, heistä iso osa oli sisällissodan jälkeen vankileireille passitettuja punakaartilaisia eli he olivat niin ikään aliravittuja, eikä minkäänlaista hoitoa heille osoitettu.
Aasialainen influenssa riehui vuosina 1956–58 ja on arvioitu, että siihen menehtyi kaksi miljoonaa ihmistä. Suomeen se rantautui vuonna 1957 ja uhreja oli yhteensä noin 1800 henkeä.
Vuonna 2003 ilmaantui Sars-tauti, jonka aiheuttaja lienee sukulaisvirus nykyiselle koronalle. Sars ja toinen vastaavan tapainen tauti eli lintuinfluenssa olivat heikommin liikkuvia kuin korona, eivätkä levinneet Suomeen saakka.
Sen sijaan vuonna 2009 valloilla ollut sikainfluenssa tavoitti Suomen. Arviolta kymmenen prosenttia kansasta sairastui siihen ja kuolonuhrien lukumääräksi määriteltiin 44.
Sikainfluenssaan kehitettiin pikaisesti rokote, joka myötävaikutti joillekin lapsille ja nuorille kehkeytyneeseen narkolepsia-sairauteen eli nukahtelutautiin.
Joka talvisiin kausi-influenssoihin lasketaan menehtyvän yli puolentuhatta suomalaista, joista käytännössä kaikki ovat joko todella iäkkäitä tai muiden sairauksien takia heikommin tautia vastustavia.
Tällä hetkellä maailman johtavat lääketieteilijät kehittävät ankarasti työskennellen lääkettä koronan hoitoon ja myös rokotetta koronaa vastaan. Ajan oloon molemmat varmasti saadaan aikaan.
Siihen saakka, kunnes lääke tai rokote markkinoille tulee, kannattaa tarkasti seurata viranomaisohjeita. Jossain kohtaa epidemia hellittää, meneekö siihen viikkoja vai kuukausia, jää nähtäväksi.
