Sukupuuton partaalta palannut merikotka voi Pirkanmaalla paksusti – Lempäälän ja Vesilahden merikotkilla taas onnistunut pesimävuosi

Lempäälän merikotkat pesivät jo neljäntenä vuonna samassa jättimännyn risulinnassa. Keijo Ruuskanen rengasti sekä Lempäälän että Vesilahden merikotkan poikaset sekä vielä ”mekon” poikaset Valkeakoskella ja Sastamalassa. Lempäälän pesällä 18. toukokuuta poikaset olivat vielä untuvapeitteisiä. Kuva: Keijo Ruuskanen

Merikotkien pesätarkastajilla Keijo Ruuskasella, Pekka Marjomaalla ja Tommi Vuorisella oli iloista kerrottavaa, sillä Lempäälän merikotkapari pesi jälleen vanhassa pesässään ja kasvatti kaksi komeaa poikasta. Vesilahdessakin merikotka pesi viimevuotisella pesällään ja pesässä kasvoi yksi poikanen.

Rengastajana toimi edellisvuosien tapaan kokenut kotkamies Keijo Ruuskanen, joka rengasti myös Valkeakoskella ja Sastamalassa kaksi ”mekon” poikasta. Merikotka pesi ensi kertaa nyt Kangasalla, mutta valitettavasti pesintä tuhoutui.

Merikotka on tärkeä seuranta- ja projektilaji, jonka poikasrengastuksia saavat suorittaa vain Rengastustoimiston valtuuttamat kokeneet rengastajat. Poikaset rengastetaan värirenkain myöhempien tapaamisten helpottamiseksi. Poikaset punnitaan ja lisäksi mekonpoikasilta mitataan siiven pituus, nilkan paksuus, nokan pituus ja korkeus sekä otetaan vielä dna-näyte. Pesäpuuston tiheys mitataan relaskoopilla ja puun paksuus metrin korkeudelta maasta. Kaikki tutkimustulokset toimitetaan Rengastustoimistoon ja WWF:n merikotkatyöryhmälle, joten Keijo Ruuskasella riittää vielä paperitöitä merikotkista moneksi syysillaksi.

Merikotkan menestystarinaa kuvaa hyvin poikastuoton kehitys. Kun vuonna 1975 merikotkille kuoriutui vain neljä poikasta, viime vuonna merikotkien poikastuotto saavutti uuden ennätyksen. WWF:n merikotkatyöryhmäläiset laskivat maassa 558 merikotkan poikasta. Todellisuudessa poikasten määrä on suurempi, sillä kaikkia pesiä ei löydetä.

Viime vuonna Pirkanmaalla varmistui kuusi merikotkan pesintää ja tänä vuonna odotetaan uutta ennätystä, jos vaikka Hämeenkyrön, Nokian ja Ruoveden reviireiltä löydettäisiin pesät.

Merikotka ei ole enää uhanalainen laji, vaan luokitellaan elinvoimaiseksi, ja merikotkakannan seuranta ja kenttätyö on siirretty WWF:ltä Sääksisäätiölle.

Kuluvan vuoden suurimman merikotkakertymän, 61 mekoa jäällä samanaikaisesti, Ritva ja Risto Mikkola havaitsivat Vesilahden Säijänselän jäällä 13. helmikuuta harmaalokkien, merilokkien ja kalastajan seurassa. Kukapa olisi tällaista voinut uskoa mahdolliseksi vielä pari vuosikymmentä sitten.

 

Lue lisää:

Karkauspäivän peilijäillä merikotkien perässä – Vesilahden lehtopöllöillä on varhainen pesintä alkamassa