Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen dilemma

Poliitikot ajavat aika ajoin kohtuuhintaista vuokra-asumista keskeisille sijainneille. Tätä puhetta kuulee erityisesti Helsingissä, Turussa, Tampereella ja muissa suuremmissa kaupungeissa. Myös seutukunnissa on innostuttu puhumaan kohtuuhintaisesta vuokra-asumisesta – etenkin kun vaalit lähestyvät. Usein tämä käsitetään nimenomaisesti niin, että kunnan pitäisi subventoida keskusta-asumista alhaisemmaksi, kuin markkinahinta on. Ajatukseen sisältyy melko suuri tahaton ongelma.

Asunto- ja asumismarkkinat eivät poikkea vapaasta kilpailusta, vaan hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että korkea kysyntä ja matala tarjonta nostavat yleistä vuokratasoa, kun taas matala kysyntä ja runsas tarjonta laskevat vuokratasoa. Kaupunkien ja kuntien keskusta-alueilla sekä palveluiden lähellä kysyntä on olennaisesti suurempaa.

On olennaista ymmärtää, mistä suurempi kysyntä johtuu. Asuinpaikan valinnassa vaikuttavat hyvät liikenneyhteydet, viihtyisä elinympäristö, runsaat yksityiset elinkeinot, houkuttelevat työllistymismahdollisuudet ja lähellä olevat julkiset palvelut. Tällaisessa ympäristössä on mukavampi elää kuin täysin päinvastaisessa tilanteessa. Kun asumisen edellytykset ovat kunnossa, myös kysyntä on kovaa. Vuokratasojen nousu onkin siis seurausta onnistuneesta politiikasta! Selviten tämän tilanteen näkee, kun tutkii esimerkiksi Helsingin eri asuinalueiden vuokratasoja.

Miten korkeisiin vuokriin sitten pitäisi suhtautua? Kun tauti on diagnosoitu väärin, myös lääkkeet ovat vääriä. Kohoava vuokrataso on siis merkki siitä, että vaikkapa keskustaan halutaan muuttaa – mikä on hyvä asia! Puhe kohtuuhintaisesta asumisesta usein taas lähtee siitä, että vuokratason nousu (siis alueen houkuttelevuus) on huono asia ja merkki epäonnistumisesta.

Ratkaisu tähän ei ole vuokratason teennäinen ja epäonnistunut sääntely, sillä se tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Hinta on paitsi suorat tuet, myös haitalliset ulkoisvaikutukset ja potentiaaliset menetetyt tulot. Järkevämpää on ratkaista ongelma vahvistamalla tarjontaa: että kaavoituksen ja rakentamisen kautta markkinoille tulee tarjolle houkuttelevia kohteita vuokrattaviksi. Markkinat ovat hyvä indikaattori siitä, millaiseksi elinympäristö koetaan.

 

Totti Hämäläinen
kunnanvaltuutettu (kok.)