Oi kultainen nuoruus, vai onko se?

Huolestuneena olen seurannut nuorten henkiseen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Uupumiseen johtavia syitä on monia, eikä covid-19 -pandemia ole helpottanut asiaa. Epävarmuustekijät voivat huolestuttaa nuoria ilman koronaakin, mutta tänä aikana kyseinen tunne on voimistunut monen nuoren ajatuksissa. Taustalla monissa uupumistapauksissa voi olla ajatus, että pitää pärjätä ja menestyä sekä tavoitella jatkuvaa onnellisuutta. Kaiken tämän ihanteiden tavoittelun tuoksinassa saattaa herkästi kokea riittämättömyyden tunteita, mikä puolestaan kuluttaa ihmistä.

 

Nuorten määrä Lempäälässä on kasvussa. Tämä tieto sai ajatukseni pureutumaan yhä enemmän nuoruuteen. Aikaan, jolloin vain taivas on rajana ja kaikki on mahdollista. Niinhän nuoruuden idealistisesta maailmasta herkästi ajatellaan. Melkoinen ajatus, että nuoruudessa tehdyt valinnat olisivat loppuelämää leimaavia. Toisaalta usein nuoruuden kokemukset ovat varsin vaikuttavia loppuelämää ajatellen.

Vaikka nuoret itsenäistyvät, tarvitsevat he paljon ohjausta ja tukea. Itsenäistymisen kasvuprosessissa nuoret tarvitsevat rohkaisua, huomiota ja kannustusta monissa asioissa. Elämässä eteenpäin johtavien asioiden kiinnostus pysyy paremmin yllä, jos nuori saa tukea vertaistensa lisäksi vanhemmiltaan, opettajilta, harrastustoiminnan ohjaajilta, valmentajilta ja nuoriso-ohjaajilta. Nuorta ei saa jättää yksin. Aikuisten on oltava kiinnostuneita nuorten asioista ja kuunneltava heitä herkällä korvalla.

 

Meillä setä- ja täti-ihmisillä on oma käsityksemme siitä, kuinka nuoria voidaan ohjata. Valitettavasti se ei aina ole oikea näkemys. Erityisesti nyt Covid-19 aikaan onkin erityisen tärkeää kuunnella nuoria. Mitä he haluavat ja mikä on heille tärkeää? Vaikka me sedät ja tädit olemme myös olleet nuoria, me emme oikeasti tiedä, mitä vuonna 2020 elävä nuori haluaa ja tarvitsee. Me aikuiset kun emme oikein tahdo muistaa, millaista oli olla nuori.

Niinpä kannustankin kaikkia vanhempia, harrastustoiminnan ohjaajia ja valmentajia, viranomaisia ja muita nuorisotoimijoita pysähtymään ja kuuntelemaan nuorten ajatuksia. Heillä on oikeat vastaukset meille kanssakulkijoille, kuinka voimme olla läsnä heidän arjessaan. Kuuntelemalla ja vastaamalla nuorten tarpeisiin voimme yhdessä yhteisöllisesti kannustaa nuoria eteenpäin.

MLL Lempäälän yhdistys avaa alkuvuodesta 2021 keskustelun sosiaalisessa mediassa, jossa nuoret voivat käydä kertomassa ajatuksiaan, millaista on viettää nuoruutta Lempäälässä 2020-luvulla.

 

Heimo Outinen

MLL Lempäälän paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen