Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) yleistyvät niin rajusti kantaväestön keskuudessa, että niistä voidaan puhua jo uutena kansantautina. IBD ja muut suolistosairaudet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Suvanto herättelee, että diagnosoitujen henkilöiden määrä on jo reippaasti yli 52 000 eli liki prosentti koko populasta. Tämänhetkisen arvion mukaan IBD-diagnoosin saavien joukko kasvaa vuosittain noin 2 000 henkilöllä. Suvanto soittaakin varoituskelloa ja vetoaa päättäjiin, että he turvaisivat oikea-aikaisesti tarvittavan laajuisen gastroenterologian erikoislääkäreiden ja IBD-hoitajien ammattikunnan.
Vietämme parhaillaan IBD-viikkoa.
IBD ja muut suolistosairaudet ry:n tamperelainen toiminnanjohtaja Ulla Suvanto herättelee kansakuntaa hoksaamaan tulehduksellisten ja muiden suolistosairauksien nopeasti kasvavan määrän. Hänen mukaansa suolistosairauksista on tullut jo kansantauti sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, astman ja allergian, kroonisten keuhkosairauksien, syöpäsairauksien, muistisairauksien, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien sekä mielenterveyden ongelmien rinnalle.
Suvanto sanoo, että tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavien ihmisten joukko suurenee vuosittain noin 2 000 uudella diagnosoidulla.
– Suolistosairauksia sairastavien määrä on kasvanut varsin tuntuvasti vuodesta 2000 lähtien. Silloin diagnoosin saaneiden määrä saavutti 20 000 rajan. Tällä hetkellä diagnoosi on jo reippaalla 52 000 ihmisellä. Kymmenen vuoden kulutta diagnosoitujen joukon odotetaan ylittävän 70 000 virstanpylvään, toiminnanjohtaja kertoo.
– Asiantuntijat eivät näe signaaleja, joiden mukaan suolistosairauksien yleistymiseltä katkeaisi selkä. Näkyvä on selkeästi päinvastainen eli kasvusuuntainen, hän lisää.
Suvannon mukaan diagnoosi saadaan aikaisempaa yleisimmin 15-35-vuotiaana. Toinen piikki näyttää muodostuvan 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmään.
– Myös lapsille tehdään koko ajan kasvavassa määrin uusia diagnooseja, hän huomauttaa.
IBD ja muut suolistosairaudet vaivaat yhtä paljon naisia ja miehiä. Sukupuolien välillä ei ole huomiota herättäviä eroja.
Asukasmäärään rinnastettuna suolistosairauksia ilmenee eniten Kainuussa. Kainuulaisia on tällä hetkellä runsaat 71 800.
Suvanto huomauttaa, että esimerkiksi liki 521 000 asukkaan Pirkanmaalla suolistosairaudet ovat niin yleisiä, että yhä useamman henkilön lähipiirissä on vähintään yksi, joka potee jonkinlaista suolistosairautta.
– Suomessa tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys on korkeimpia maailmassa. Meidän kanssamme on samalla tasolla Tanskalle kuuluva itsehallinnollinen Färsaaret, hän tarkentaa.
Suvanto muistuttaa, ettei lääketiede ole vielä pystynyt selvittämään mitään yksittäistä syytä erilaisten suolistosairauksien lisääntymiseen.
Lääkäreitä ja hoitajia tarvitaan paljon
Toiminnanjohtaja Ulla Suvanto vetoaa maamme päättäjiin, jotta yhteiskuntamme varautuisi riittävän ajoissa koko ajan kasvavaan gastroenterologian erikoislääkäreiden ja IBD-hoitajien tarpeeseen.
Suvannon mukaan suolistosairauksiin erikoistuvaa hoitohenkilöstöä tarvitaan laajan maamme jokaisessa kolkassa.
– Huomionarvoista on, että tällä hetkellä diagnoosin saaneet henkilöt ovat erikoissairaanhoidon piirissä. Yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen järkevän käytön vinkkelistä olisi suotavaa, että IBD-hoitajia olisi kattavasti myös perusterveydenhuollossa, hän ehdottaa.
Suvanto huomauttaa, että ammattitaitoiset IBD-hoitajat voisivat toimia jouhevasti asiakkaiden arjessa.
– Näin menetellen lääkäreiden aika voitaisiin käyttää kokonaisuuden kannalta järkevämmin, hän perustelee.
Suvanto odottaa hyvin paljon digiloikalta suolistosairauksia sairastavien hoidossa. Hänen mukaansa verkkolääkäripalvelut sopivat hyvin jo diagnoosin saaneiden henkilöiden palvelemiseen.
Kiinnostus kasvaa tutkimukseen
Ulla Suvanto on vakuuttunut, että jo lähitulevaisuudessa nykyistä laajempi lääkäreiden ja hoitajien joukko on entistä kiinnostuneempi IBD:stä ja muista suolistosairauksista.
– Kun erilaisia suolistosairauksia sairastavien kansalaisten määrä on jo kasvanut näin suureksi, ja odotusarvon mukaan diagnoosin tulevaisuudessa saavien joukko paisuu edelleen tuntuvasti, lääketieteen parissa työskentelevät innostuvat ja kiinnostuvat asiasta, hän luottaa.
– Odotan, että lääketiede onnistuu löytämään suolistosairauksien aiheuttajat. Nythän ihmetystä herättää muun muassa se, että suolistosairaus voi puhjeta perheen yhdessä jäsenessä. Mysteeri on, että kaikilla on samanlainen geeniperintö ja hygieniaympäristö sekä ravinto, Suvanto pohtii.
– Lääkärit sanovat, ettei tutkimusmenetelmien kehittyminen selvitä diagnoosien voimakkaasti kasvavaa määrää, hän lisää.
Suvanto huomauttaa, että IBD ja suolistosairaudet olivat vain vähän aikaa sitten kovin harvinaisia tauteja.
– Nyt lääkärit ovat melko hyvin perillä suolistosairauksista, ja he osaavat ohjata potilaan oikeanlaisiin tutkimuksiin. Monella useampia vuosia sitten diagnoosin saaneella on vielä hyvässä muistissa, miten heidän oireidensa arveltiin usein johtuvan keliakiasta tai laktoosi-intoleranssista.
Suomessa on hyvä hoito
– Suomessa on yleisesti ottaen hyvä hoito suolistosairauksia sairastaville ihmisille, Ulla Suvanto kiittää.
Suvanto muistuttaa, että jokaisen potilaan hoito on yksilöllistä. Joskus sopivaa lääkitystä joudutaan hakemaan pitkäänkin.
– Täsmälääkitystä ei ole, hän teroittaa.
Suvannon mukaan kaikille suolistosairauksille yhteistä on niiden arvaamattomuus, eli tauti aaltoilee.
Tampereella pääpaikkaansa pitävä ja valtakunnallisesti toimiva IBD ja muut suolistosairaudet ry on tehnyt yli 30 vuoden aikana mittavan työn sairauksien tunnettuuden lisäämisessä. Suvannon mielestä yhdistyksen tarjoama vertaistuki auttaa suolistosairauden kanssa eläviä eteenpäin.
– On tärkeä muistaa, ettei suolistosairaus ole este tasapainoiselle elämälle. Sairaus on yksi osa elämää. Liikkuminen, hyvä uni ja oikeanlainen ruokavalio merkitsevät paljon sekä tukevat sairauden kanssa jaksamista, hän kiteyttää.
Suvannon mukaan parhaillaan vietettävä (1.-17.12.) IBD-viikko on tärkeä nimenomaan suuren yleisön tiedon lisäämisen suhteen.
– Teemaviikkoa ei jostakin kumman syystä vietetä monessakaan Euroopan maassa. Ahkerimmin asialla ovat Suomen lisäksi Iso-Britannia sekä USA.
MATTI PULKKINEN