Myöhäistä mutta ymmärrettävää

Olen seurannut lehdessä käytävää keskustelua mm. ” Puskiaisten tieoikaisun” osalta. Keskustelu ja kannanotot ovat mielenkiintoisia, mutta kovasti myöhäisjättöisiä. Hieman kapea-alaista.

Pirkanmaan Maakuntakaava vahvistettiin 08.06.2017; Korkeimman Hallinto-oikeuden päätöksellä. Kohta viisi vuotta sitten. Kaava on hyvin laaja, luonteeltaan varsin sitova ja oikeusvaikutuksiltaan myös vahva. Kaavan laatiminen, hyväksyntä, lausunnot ja käsittely on ollut erittäin perusteellista.

Kaavan teon loppuvaiheessa suoritettiin myös esittelykierros, johon hyvin laajasti kutsuttiin mukaan kaikki asiasta kiinnostuneet tahot. Lempäälässä kaavaa esiteltiin Ideaparkissa. Paikalle ilmaantui n. 20–30 henkeä. Lempääläisiä oli paikalla 6 kpl. Kunnan hallinnon edustajia pari henkeä.

Viime aikoina ”Puskiaisten oikaisusta” on puhuttu, kirjoitettu hyvin terävästi. Useat puolueet ovat ottaneet asiaan kantaa vaalien siivittämin painopistein. Onko politiikka aikansa tasalla? Toki tämä keskustelu on ymmärrettävää, mutta taitaa suuresti olla tyhjääkin tyhjempää ja jälkijättöistä.

Lempäälän kunnan ja lempääläisten kannalta maakuntakaava on toteutuessaan iso asia. Lempäälä ottaa kaavan kautta suurenevan vastuun koko Pirkanmaan edestä. Tällä tarkoitan lisääntyvää vastuuta mm. tierakennuksesta, ratarakentamisesta, lentokentän kehittymisestä, maakaasulinjoista, voimalinjoista jne. Saako Lempäälä tästä jotain tuottavaa vastinetta? Maakuntakaavan kautta suurimman vastuun ns. struktuurista kantavat Pirkkala ja Lempäälä. En kuitenkaan ole huomannut, että Lempäälän kunta olisi kiinnittänyt huomiota asiaan kaavanteon aikana.

Kuntavaalien lähestyessä kuntalaisten olisi syytä kiinnittää huomiota, millaisia päätöksentekijöitä valitaan. Jälkikäteinen puuhastelu asioista, jotka ovat jo päätetty ja linjattu on ymmärrettävää, mutta todellinen vastuunkantaja kykenee parempaan. Sellaiseen, joka on aivan jotain muuta kuin ”siltarumpu”puuhastelua.

 

Markku Vuorensola

 

Lue myös:

Puskiaisten moottoritieoikaisu on menneen maailman juttuja