Epidemia on lisännyt matalan kynnyksen perhe- ja mielenterveyspalvelujen tarvetta. Kantamoinen on neljän kokeneen sote- ja terapia-ammattilaisen osuuskunta, joka on rekisteröitynyt yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajaksi.
– Matalan kynnyksen perhe- ja mielenterveyspalveluista oli pula jo ennen koronaa ja nyt se on vain lisääntynyt. Esimerkiksi Kelan tukema psykoterapia ei ole kaikille vaihtoehto tai se on pitkän prosessin tulos, että saa ylipäätään lähetteen ja löytyy oikean terapeutin, sanoo sosionomi (YAMK), yksilö- ja pariterapeutti Sirpa Mäkinen Kantamoisesta.
Hän näkee, että oikea-aikainen perheiden tuki sekä lasten ja nuorten tunnetaitojen vahvistaminen ovat tärkeää mielenterveystyötä. Myös kriisitilanteessa ajoissa saatu terapeuttinen, psykososiaalinen tuki ehkäisee kalliimpien ja pidempien hoitojen tarvetta.
– Se, että tulee vaihtoehtoja ennaltaehkäisevälle puolelle, rikastuttaa palvelutarjontaa ja madaltaa saavutettavuuden kynnystä, jatkaa Veera Lahtinen. Hän on taideterapeutti ja eläinavusteinen nepsy-valmentaja.
Matalan kynnyksen vaihtoehdot keventäisivät myös psykoterapeuttien työtaakkaa ja toisaalta ne, jotka tarvitsevat psykoterapiaa, pääsisivät nopeammin terapiaan.
Kantamoisen neljän naisen ryhmään kuuluvat lisäksi yksilö- ja pariterapeutti, kasvatuspsykologi Jonna Henriksson ja sosionomi (AMK), johtamisen ammattitutkinnon suorittanut Sonja Viitakoski, joka työskentelee Kantamoisessa palveluvastaavana ja perhetyöntekijänä.
– Osuuskunta tuottaa lastensuojelun ja sosiaalihuollon palveluja. Lisäksi teemme jonkin verran kuntoutuspuolen työtä, neuvopsykiatrista valmennusta ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluja, Sirpa Mäkinen kertoo.
Kantamoisen keskeisinä toimialueina ovat Pirkanmaa ja Kanta-Häme. Etäyhteyksin palveluja voidaan tuottaa ympäri maata. Osuuskunnan tilat sijaitsevat Lempäälän Ideaparkin toisessa kerroksessa.
Asiakkaina tällä hetkellä ovat Lempäälä ja ympäristökunnat. Lisäksi Kantamoinen palvelee yksityisasiakkaita.
– Osa perheistä haluaa itse ostaa palveluja ilman mitään virallista asiakassuunnitelmaa tai kirjauksia tietojärjestelmiin. He voivat ostaa esimerkiksi valmennuspalveluja lapselleen tai nuorelleen tai käyttää perhetyöntekijän ammattitaitoja solmukohtien selvittämiseen.
Veera Lahtisen mukaan aika oli otollinen sote-palveluja tuottavan osuuskunnan perustamiseen. Kaikilla neljällä osuuskunnan jäsenellä on pohjana vankka alan koulutus ja kokemus.
– Meidän liikeideamme ei ole tuottaa suurella volyymilla palveluja ja osallistua kaikkiin mahdollisiin kilpailutuksiin. Sen sijaan tuotamme räätälöityjä ratkaisuja. Voidaan puhua sotelähipalveluista, Sirpa Mäkinen toteaa.
– Etsmme asiakkaan omia vahvuuksia ja voimaveroja ja lähdemme sitä kautta yhteistyössä rakentamaan muutosta. Veera Lahtinen on auttanut esimerkiksi nuoria syrjäytymisongelmissa sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä.
– Ihmiset ovat yksilöitä ja vaikka on työkaluja, eivät ne kaikki toimi kaikkien kanssa. Täytyy hakea se keino, mikä on juuri sen asiakkaan ja perheen juttu, Lahtinen jatkaa.
Sirpa Mäkinen kertoo perhetyön kulman olevan hänen ominta aluettaan.
– Jos on monimutkaisempaa ja useampaa pulmaa, järjestetään perhekuntoutusta ja kuljetaan tiiviisti määrämittainen aika perheen mukana. Kokonaisuuteen voi liittyä paitsi työskentelyä vuorovaikutusteemojen äärellä koko perheen kanssa myös vanhemman hyvinvointiin liittyviä asioita tai jos parisuhteessa on asioita, niin niiden selvittelyyn annetaan apua, jolloin koko perhe voi toimia entistä paremmin ja olla entistä vahvempi, jolloin vältytään lasten sijoituksilta ja huostaanotoilta.
Työssä tulee eteen myös mielenterveys- ja päihdeasioita. Niissä yhtenä ytimenä voi olla Sirpa Mäkisen mukaan kohtaamattomuuden ongelma.
– Onko yhteyttä toisiin ihmisiin ja omiin tunteisiin. Ne ovat asioita, mitä ratkotaan ja työstetään ja miten erilaisten ahdistavien tunteiden ja ajatusten kanssa voisi pärjäillä paremmin.
