Seppo Lahtinen muisteli 40 vuotta sitten käytyä jalkapallomaaottelua.
Hakkarin kentällä tuleva maailmanmestari ja supertähti Rudi Völler (vihreä paita) taistelee pallosta suomalaisen Kari Ukkosen kanssa. Myös Ukkonen teki ammattilaisena ja Suomen A-maajoukkueen kapteenina hienon uran.
Lauantaipäivä Lempäälässä toukokuun 23. vuonna 1981 oli säältään kaunis, lämpöä oli noin 18 astetta. Lempäälän Hakkarin urheilukenttä oli liki uunituore, se oli vihitty käyttöön edellisvuonna juhlavilla yleisurheilukisoilla.
Sääksjärveläinen jalkapalloväki päätti myös juhlistaa uuden modernin urheiluareenan saantia kotikuntaan järjestämällä ainutlaatuisen tapahtuman Lempäälään, alle 21-vuotisten EM-karsintaottelun Suomen ja silloisen Länsi-Saksan välille.
– Vuotta aiemmin anoimme Suomen Palloliitolta ottelun järjestelylupaa ja kun sen saimme, alkoi valtava urakka tapahtuman järjestämiseksi, muistelee Seppo Lahtinen, joka oli yhtenä mukana Sääksjärven Loiskeen aktiiveista muodostuneesta järjestelytoimikunnassa.
Muut jäsenet olivat Rauno Heino, Kalevi Lehtonen, Pertti Luukila, Heikki Arminen ja toimikunnan puheenjohtaja Aulis Lavikainen.
– Lavikaisen ”Aukku” kantoi suuren taakan ja teki valtavan työpanoksen pelin eteen.
Palloliitto laittoi Loiskeen taloudellisen riskin eteen, kun pelin järjestelyoikeudet maksoivat peräti 30 000 silloista markkaa. Loiske kuitenkin riskistä kuivin jaloin selvisi, sillä Hakkariin saapui peräti 3 338 katsojaa, mitä voi pitää häikäisevänä lukemana.
– Me saimme ottelun lipunmyynnin ja puffettitulot, joiden avulla pääsimme pieneen plustulokseen, mutta ei Loiske siitä mitenkään rikastunut, Lahtinen muistelee.
Hakkarin vanhaan katsomoon mahtui tiukasti ahtaen puolisentoistatuhatta henkeä, joten lisäkatsomoita tuotiin Tampereelta. Kentän kulmissa ja päädyssä olivat lisäkatsomot, myös juoksuradoilla oli ihmisiä. Kiinteässä katsomossa pääosa väestä seisoi.
– Tapahtuma onnistui järjestelyiltään hyvin, mukana talkoissa oli noin 150 henkeä. Parkkeeraus tuotti silloinkin alueella ongelmia, autoja oli pysäköity pitkin Hakkarin tienvarsia. 40 vuotta sitten ei ollut vielä koulua, liiikuntahallia tai jäähallia lainkaan, joten paikan struktuuri oli täysin erilainen kuin nyt.
– Maailma oli tietyllä tapaa 40 vuotta sitten pienempi kuin nyt. Tarkoitan, että ihmisillä ei ollut niin paljon virikkeitä, eikä esimerkiksi urheilua tullut joka tuutista nykyiseen tapaan. Urheilun eri lajeja käytiin katsomassa paikan päällä. Muistan, kun itse pelasin Loiskeessa pääosin kolmosdivisioonaa, että jossain päin saattoi peleissä käydä viisikinsataa katsojaa, meilläkin Sääksjärven vanhan hiekkakentän ympärillä oli helposti muutama sata silmäparia pelejä katsomassa.
Länsi-Saksa oli tuolloin yksi maailman parhaista jalkapallomaista, vastaavasti kuin 1990 yhdistynyt Saksa nykyään. Suomi laittoi sensaatiomaisesti kuitenkin suosikille hyvin kampoihin ja peli päättyi lukemiin 1–2.
Suomen maalin iski toppari Pauno Kymäläinen, joka oli 31-vuotiaana ”lievästi yli-ikäinen” 21-vuotisiin. Säännöt sallivat tuolloin kahden yli-ikäisen pelaajan käytön nuorisomaajoukkueissa.
Saksan maalit teki Pierre Littbarski, joka nousi myöhemmin maailmanmaineeseen, pelaten Länsi-Saksan edustusjoukkueessa sekä Bundesliigaa Kölnin joukkueessa.
Lempäälässä esiintyneistä muista saksalaisista maailmantähtiä tuli myös esimerkiksi Lothar Mattahäusista, Rudi Völleristä, Thomas Allofsista ja Holger Hieronymoksesta.
– Tulos mairitteli Suomea, kyllä Länsi-Saksa peliä hallitsi. Saksalaisilta tuli ottelusta kiittävää palautetta, pelin jälkeisessä banketissa hotelli Hopeakanavalla järjestelyistä suitsutettiin kiitosta, jatkaa Seppo Lahtinen muistipankkinsa perkuuta.
Paikalle oli saapunut myös muutamakymmenpäinen saksalaisfanin joukko. He riemastuivat, kun kentän puffetissa myytiin olutta. Kyse oli toki silloisen Suomen supertiukan alkoholipolitiikan mukaisesti myytävästä ykköspilsneristä, mutta sekin saksalaisille maistui niin hyvin, että puffettivastaava joutui sitä kaupasta hakemaan lisää.
Joukkueiden kokoonpanot olivat seuraavat: Suomi; Olli Huttunen, Reima Ojala, Jyrki Maisonlahti, Pauno Kymäläinen, Mikael Granskog, Juha Annunen, Peter Utriainen, Jorma Pirinen (87 min Heikki Huoviala), Jari Parikka, Vesa Mars (43 min Kari Ukkonen), Juhani Himanka.
Länsi-Saksa; Bernd Fuhr, Jonny Otten, Roland Dickgiesser, Wolfgang Rolff, Holger Hieronymus, Uwe Dittus, Lothar Matthäus, Pierre Littbarski, Thomas Allofs, Rudi Völler (74 min Franz-Josef Steiniger), Dieter Schatzscheiner (76 min Waldemar Steubing). Päävalmentaja Berti Vogts.
Maalit: 64 min Littbarski (rangaistuspotku), 79 min Pauno Kymäläinen, 84 min Pierre Littbarski.
