Mark Twainin nerokas ohje: ”Osta maata, sitä ei valmisteta enää.” kaipaisi tuekseen ohjeen: “Pidä maasta hyvää huolta, vaikket sitä omistaisikaan”.
Ympäristön tilan merkitys ihmisten hyvinvoinnille tunnustetaan laajasti nykyään, ja puheiden tasolla se onkin tärkeä. Ulkoalueiden siisteyden korostaminen, hiilinielut, vesien ja ilman puhtaus, meluttomuus, fossiilisten polttoaineiden turmiollisuus ovat valistuneen keskustelun rakennuspuita.
Meneminen “vihreä siirtymän” tai vihreän ideologian turviin ei nyt riitä, vaan on nähtävä se, että yksityinen omistajaintressi, yritysten intressit, infrakustannusten minimointi, perityt käyttäytymismallit ja piittaamattomuus kauneusarvoista ohjaavat edelleen käytännön tasolla yksityisten ja yhteisöjen arkisia ympäristöön vaikuttavia toimia.
Tämän on muututtava.
Nyt tarvitaan rohkeita yhteisen hyvän edistäjiä, toimeenpanijoita. Miten olisi näitä tukemaan ulkona aktiivisesti liikkuvan ja ympäristöä havainnoivan ja päätöksiä valmistelevan kunnanesteetikon toimi? Ei se varmaan vielä myöhäistä olisi. Palkka tulisi varmasti takaisin, koska lopulta omaisuusarvoillakin on yhteys ihmisten kokemuksiin ympäristöstään.
Osmo Nieminen
Lempäälä
