Keväällä ja kesällä ampiaiset surraavat tärkeissä tehtävissä. Ne pyydystävät puutarhoista tuhohyönteisiä vietäväksi pesään toukkien ravinnoksi. Ihmisille niistä ei silloin ole juuri vaaraa, sillä ampiainen pistää vain uhattuna tai hätistettynä.
Loppukesästä kaikki on toisin. Uutterilta työläisiltä putoaa elämältä pohja pois, koska niitä ei enää tarvita pesällä ruokkimassa toukkia. Ampiaisten toiminta muuttuu. Turhautuneina ne eksyvät helposti ihmisasumuksiin ja teraseilla ihmisten iholle suunnatessaan makeiden tuoksujen perässä . Traagista aikaa kestää pitkään; työläiset ja koiraat kuolevat viimeistään lokakuussa.
Myös ihmisen elonkierrossa voi olla havaittavissa samankaltaista kehitystä. Elämän ehtoopuolella, kun oma jälkikasvu on jo saatettu maailmaan ja työura päätökseen, voi olla edessä tilanne, jossa yksilö ei enää löydä elämälleen ja olemassaololleen mielekästä tarkoitusta. Eliniän jatkuvasti pidetessä tuota viimeistä ikävaihetta saattaa kestää huomattavan pitkään. Kunnon heiketessä harrastukset jäävät ja sosiaalinen kanssakäyminen ystäväverkoston kanssa kuihtuu olemattomiin. Puhutaan paljon vanhusten yksinäisyydestä ja ikääntyneiden alkoholin käytöstä.
Ikääntyneet käyttävät alkoholia muun muassa epämiellyttävien tunteiden ja ajatusten torjuntaan, yksinäisyyden lievittämiseen, itselääkintään ja elämän tarkoituksettomuuteen.
Suurin osa hallitsee käyttönsä, mutta yhä useamman ikääntyneen juominen ylittää riskikäytön rajat tai muodostuu ongelmaksi: noin 2/3 päihdeongelmista kärsivistä ikääntyneistä on käyttänyt paljon alkoholia suurimman osan elämästään.
