Ostin marraskuussa 2020 Lempäälän Sakasta auton. Olen nainen, joka ei autoista juuri tiedä. Siksi halusin ostaa auton jostakin liikkeestä, en yksityiseltä.
Netissä näin mukavannäköisen auton, Nissan Qashqain, 2007. Laitoin kyselyä autosta. Tulikin hyvin pian yhteydenotto, ja kerroin tilanteeni. Halusin vaihtaa 2005 vuoden Toyotan parempaan. Toyota alkoi hiljalleen näyttämään ruostumisen merkkejä pohjasta ja pian pitäisi alkaa hitsailemaan sitä.
Nissan, joka kiinnosti, oli jo paljon ajettu, reilu 300 000 km. Juuri siksi kysyin, missä kunnossa se mahtaa olla. Myyjä kertoi sen olevan hyvässä kunnossa kilometreihin nähden ja säännöllisesti huollettu. Hän kertoi myös, että noilla autoilla on pitkä elinkaari.
Minun korviini se kuulosti siltä, että se on hyvä. Ja että myyjä tietää sen olevan kunnossa, kun noin sanoo.
Sovimme, että se tulee Kouvolaan koeajettavaksi, ja jos hyvältä vaikuttaa, niin kaupat tehdään.
Ja olihan se hyvä ajaa ja oikein siistissä kunnossa. Kaikki toimi.
Seuraavana päivänä lämmitin puhalsi pelkkää jääkylmää. Tein reklamaation.
Sain viedä auton Kouvolan Motonetin korjaamolle, sain paikallisesta Sakasta vara-auton käyttöön ja lämmityslaite korjattiin. Termostaatti tai vastaava vaihdettiin uuteen.
Kun vein auton katsastukseen, se ei mennyt läpi. Etuapurunko oli ruostevaurioitunut, myös alatukivarren pallonivel oli väljä. Uusi apurunko tilattiin ja kun auto nostettiin ylös, siinä huomattiin, että kyseinen apurunko on aivan puhki ruostunut, todella huonossa kunnossa.
Niin huonossa, että se on ollut jo kaupantekohetkellä hyvin huonossa kunnossa. Autoa tutkittaessa löytyi myös poikki mennyt moottorin maakaapeli, risa ilmastointi, vetoakselin nivelien molemmat suojakumit risat… Ilmastointi oli pitänyt uhkaavaa ääntä jo ostohetkellä. Minähän en tiennyt, ettei kyseinen ääni ole asiaan kuuluvaa. Eikä sitä kukaan silloin kertonut.
Itse en autoa käytä kuin pakollisissa menoissa, kuljen pääsääntöisesti polkupyörällä ja kävellen. En ole ehtinyt siis itse sitä kuluttaa juuri ollenkaan.
Edellistä autoani huoltanut ja korjannut henkilö kertoi, että se Toyota oli ollut paljon paremmassa kunnossa kuin tämä Nissan.
Totta kai ymmärrän sen, että on käytössä kuluvia osia, mutta että myydään hyväkuntoisena ja säännöllisesti huollettuna noin monia isoja ja kalliita vikoja sisältävä auto, niin siinä kohtaa loppuu ymmärrys.
Miten on voitu sanoa, sen olevan hyväkuntoinen? Kun ilmoitin, että minulle on puhuttu paskaa auton kunnosta, sain vastauksen, että kun se oli kesällä 2020 katsastettu, niin ei sitä silloin ole tarkastettu, kun se on liikkeeseen tullut.
Miten voidaan sanoa auton olevan hyvässä kunnossa, kun ei sitä ole edes tarkastettu? Ei ole auton myyjällä ollut mitään tietoa sen kunnosta. Eli on valehdeltu härskisti.
Erittäin paljon harmittaa myös se, että vaihdossa antamastani Toyotasta sain vain 700 euroa, koska myyjä sanoi sen olevan niin huonossa kunnossa, että sitä ei voida laittaa myyntiin, vaan se menee varaosiksi.
Rekisteritietojen mukaan auto on hyvinkin edelleen liikennekäytössä, Porissa.
Itselläni ei ole tällä hetkellä toimivaa autoa käytössä.
Se mitä olen tästä oppinut, on että en enää luota autokauppiaisiin ja että jos jatkossa vielä autoa vaihdan, mukana on mies, joka tietää autoista. Ja Sakaan en koskaan enää mene asioimaan, enkä voi suositella sitä kenellekään.
Käytetyn auton kaupassa on kuuden kuukauden sääntö. Jos sen ajan kuluessa löytyy vikoja, hyvällä tuurilla ne korjataan autokaupan piikkiin. Minulla meni kahdeksan kuukautta, että viat huomattiin. Siihen Saka nyt vetoaa. Ei mitään väliä sillä, millä tiedoin olen kaupat tehnyt.
Auto maksoi 4 900 euroa. Kun kaikki viat korjaa, lasku on noin 2 400 euroa. Puolet auton arvosta.
Reklamaatioon saan aina vastauksen, että minun olisi pitänyt huomioida auton ikä ja ajetut kilometrit.
No, niiden takiahan juuri kysyin ammattilaiselta auton kuntoa ennen kuin aloin kauppoja harkitsemaan.
Tämä asia on nyt mennyt myös kuluttajaneuvojalle.
Anu Järvinen Kouvola
