Kuntaministerin pääohje kunnille: ”Valtio ei jätä kuntia yksin, kuntien rahoituspohja vahvistetaan”

Kuntaministeri Sirpa Paatero korostaa, ettei vielä ole ratkaisuja eikä tarkkoja malleja, joilla uudenlaisten kuntien taloudellista rahoituspohjaa vahvistetaan. Paateron mielestä kuntien on syytä tarkastella asukasmääräänsä ja sen kehittymistä. Hänen mielestään uudenlaisten kuntien on rakennettava strategiansa 20 tai 30 vuoden näkymällä, ei vain tuudittautumalla tähän aikaan. (Kuva: Valtioneuvosto)
Kuntaministeri Sirpa Paatero korostaa, ettei ministeriöllä ole vielä lukkoonlyötyjä ratkaisuja eikä tarkkoja malleja, joilla uudenlaisten kuntien taloudellista rahoituspohjaa vahvistetaan. Sellaiset ovat tulossa. Paateron mielestä kuntien on syytä tarkastella asukasmääräänsä ja sen kehittymistä. Hänen mielestään uudenlaisten kuntien on rakennettava strategiansa 20 tai 30 vuoden näkymällä, ei vain tuudittautumalla tähän aikaan. (Kuva: Valtioneuvosto)

Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelunsa valtiolle siirtävät kunnat ovat uuden edessä. Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) kannustaa kuntia asettamaan tähtäimensä 20 tai jopa 30 vuoden päähän ja suunnittelemaan realistisesti tulevaisuutensa pitkällä aikavälillä. Paatero on vakuuttunut siitä, että suuri osa 309 kunnasta selviää hyvinvointialueiden synnyttämästä murroksesta. Hänen mukaansa kuntien vahvuutena on niiden joustavuus.

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) uskoo, että kunnat selviytyvät hyvin historiallisesta muutoksesta, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät kunnilta uusille hyvinvointialueille, valtion harteille.

– Nykymuotoisten kuntiemme historia alkaa 1800-luvulta saakka. Vahvaan itsehallintoon pohjaavilla kunnillamme on paljon kokemusta monenlaisten asioiden klaaraamisesta. Tuoreimpana esimerkkinä on kuntien onnistuminen koronapandemian tuomien haasteiden ja tehtävien kiitettävästä hoitamisesta, Paatero sanoo.

– Tiedämme lukuisista esimerkeistä, että kunnat ovat hyvin joustavia ja innovatiivisia organisaatioita. Kunnat ovat tottuneet kohtaamaan isoja muutoksia ja vastaamaan niiden toteutuksista. Kaikki tämä puhuu sen puolesta, että kunnat pärjäävät tälläkin kertaa hyvin, Paatero kiittää.

Kunnat eivät jää yksin

Viime viikolla Sirpa Paatero osallistui asuinkaupunkinsa Kotkan kesäkuisissa kuntavaaleissa valitun kaupunginvaltuuston ensimmäiseen kokoukseen.

Paatero sanoo, että juuri nelivuotiskautensa aloittaneet kunnallisvaltuustot ovat paljon vartijoina uudenlaisten kuntien toiminnan suuntaamisessa ja käynnistämisessä.

Paateron mielestä kunnissa on avattava laaja keskustelu siitä, mitkä niiden tavoitteet ovat ja mihin niiden voimavarat riittävät. Kuntaministeri peräänkuuluttaa vahvojen faktojen pöytiin tuomista.

– Nyt ei kannata katsella vain lähitulevaisuuteen, vaan kunnissa kannattaa kurkottaa 20 tai jopa 30 vuoden päähän. On asetettava tavoitteet ja tehtävä tarkat suunnitelmat, Paatero kannustaa ja patistaa.

– Kaikkihan perustuu lopulta asukasmäärään, työpaikkoihin ja todelliseen elinvoimaan kuten syntyvyyteen. Suomessa on näissäkin asioissa 309 erilaista kuntaa. Erilaisuus on syytä nähdä rikkautena ja voimavarana.

– Toki kuntakenttäämme kuuluu sellaisiakin kuntia, että ne tekevät kaiken prikulleen niin kuin valtio sanoo. Nyt on ideatalkoitten aika, Paatero herättelee.

Ministeri vakuuttaa, ettei valtio jätä kuntia oman onnensa nojaan. Hän lupaa kunnille tukea ja ohjausta.

– On samalla muistettava, että kunnilla on todella vahva itsemääräämisoikeus, jota on kunnioitettava. Kunnat ovat demokratiamme vahvoja linnakkeita.

Rahoituspohjaa vahvistetaan

Pirkanmaan kunnissakin on janottu valtiolta kättä pidempää siitä, miten kunnat saavat euronsa riittämään ja taloutensa pysymään ennustettavana, vakaana ja terveenä.

Sirpa Paatero odottaa parhaillaan mielenkiinnolla erillisselvityksen tuloksia soten jälkeisten kuntien arjesta. Kuntaministeri painottaa, että nämä tiedot käsittelevät isossa kuvassa kuntakenttää, ei yksilöidysti kuntien tilanteita.

Päätöksenteon tueksi on valmistumassa myös toinen selvitys, joka avaa näkymää kuntien tulevaan veropohjaan.

– Siellä on kaksi elementtiä, jotka ovat kuntien tulevan rahoituksen vinkkelistä kiintoisia. Ne ovat pääomaveron suuntaaminen kunnille ja kiinteistöveron tulevaisuus. Myös yhteisövero ja sen jakamisen suhde valtion ja kuntien kesken on agendalla.

Verotusratkaisuista ei siis vielä ole valmista esitystä.

– Toiveenani on, että kuntien rahoitusta katsottaisiin tulevaisuudessa kokonaisuutena. Tänne saakka rahoitusta on järjestetty tehtävälähtöisesti, Paatero toteaa.

Kunta pysyy palveluiden tuottajana

Sirpa Paatero pitää kallioon hakattuna sitä, että suomalainen kunta on jatkossakin vahvasti palveluiden tuottaja. Kunnilla on edelleen tärkeitä tehtäviä, joista uudenlaisessa kunnassa on suurin opetus- ja kulttuuritoiminta. Valtiolta kunnille siirtyvä työllisyyden hoito on merkittävä haaste ja mahdollisuus.

Kunta ei saa nähdä itseään valtion vain vasallina ja orjallisena määräysten noudattajana.

– Kuntalaisten hyvinvointiin liittyvä työsarka jää varsin laajaksi. Elinvoimaan liittyvät tehtävät tarjoavat aitoja haasteita, Paatero pohtii.

Paatero näkee tulevaisuuden vahvan kuntayhteistyön aikana. Hänen mukaansa esimerkiksi pienen syntyvyyden kunnat hakeutuvat läheiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön peruskoulutuksen ja toisen asteen koulutuksen järjestämisessä.

Porkkanoita, ei pakkoliitoksia

Sirpa Paatero toistaa, ettei sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen toteutuminen merkitse kuntakentälle pakkoliitoksia. Kuntien yhteistoimintaa ja mahdollisia yhtymisiä edistetään porkkanoilla, ei pakolla.

Kuntaministerinä Paatero on vieraillut laajasti erilaisissa kunnissa. Hän tuntee maamme kuntien arjen.

– Kuntakäynnit ovat avanneet silmät näkemään sen, mitä tilastotaustaiset päätöksentekopohjat merkitsevät kuntien jokapäiväisessä elämässä ja palveluiden tuottamisessa.

MATTI PULKKINEN