ITUA-hanke tuo isille tukea arkeen – ”Tämä on alusta lähtien tuntunut omalta ja turvalliselta paikalta, jossa voi puhua ilman filttereitä”

Jos puoliso tai lapsi sairastuu, isä jäävät helposti yksin. ITUA-hanke tuo isille tukea arkeen ja heidän ääntään kuuluviin. Kuva: Tiina Vartiainen

Mielenterveysosaiset Pirkanmaa – FinFami Ry on pyörittänyt ITUA-hanketta, eli Isille Tukea Arkeen, nyt puolitoista vuotta. Tavoitteena on tarjota tukea jaksamiseen isäomaisille, joilla on huoli puolison tai lapsen päihteiden käytöstä tai mielenterveydestä. Hanke kestää kolme vuotta, ja sitä rahoittaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus.

ITUA-hankkeen idea syntyi toisen samankaltaisen hankkeen kautta. Aiemmassa hankkeessa tuettiin miehiä, joiden puolisoilla on mielenterveys- tai päihdehaasteita.

– Huomasimme, että etenkin isät jäävät helposti syrjään kumppanin hoitoneuvotteluista ja -prosessista. Heillä ei monestikaan ollut tietoa esimerkiksi siitä, kuinka sairastunutta puolisoa voisi auttaa itse uupumatta, ITUA-hankkeen vastaava hanketyöntekijä Tiina Vartiainen kertoo.

Samalla havaittiin myös, että lapsen sairastuessa äidit ottavat enemmän vastuuta, kun taas isät jäävät herkästi sivuun. Vartiaisen mukaan järjestö ryhtyi miettimään näiden havaintojen kautta, miten isäomaisten ääntä saataisiin enemmän kuuluviin palveluissa, ja he hakivat rahoitusta hankkeelle. Pirkanmaalla hankkeeseen lähti mukaan 11 kuntaa, ja Lempäälä on yksi niistä.

 

Hankkeen tarjoama tukitoiminta on käytännössä keskusteluapua etäyhteydellä tai kasvokkain, vertaistukea, ryhmä- ja virkistystoimintaa. Tällä hetkellä keskustelutuki on tavoittanut Lempäälässä 12 isää ja ryhmätoimintaan on osallistunut viisi isää. Mukana on myös kokemusasiantuntijoita, mikä on Vartiaisen mukaan koettu erityisen arvokkaaksi.

– On todella merkittävää, kun joku ymmärtää jo puolikkaan lauseen perusteella, mistä on kyse. Miehet eivät yleensä ole menossa ensimmäisenä puhumaan kenellekään, mutta meidän tavoite on pitää kynnys niin matalana kuin voi vain olla. Toiminnan tärkeyden huomaa yleensä jo silmissä, kun isän hartiat laskevat, ja hän huokaisee helpotuksesta päästessään sanomaan asioita, jotka ovat painaneet mielessä pitkään, Vartiainen sanoo.

Palautteiden perusteella myös virkistystoiminnasta on ollut isäomaisille paljon apua. Hanke järjestää kuukausittain kokoontuvan ”Nakkiryhmän”, jossa pääsee tekemään jotain toiminnallista ja mielialaa piristävää, esimerkiksi pelaamaan airsoftia tai savusaunomaan. Virkistystoiminnassa tarjotaan myös kahdesti vuodessa mahdollisuus lähteä yön yli kestävälle reissulle.

– Vuokraamme mökin pientä arjesta irtaantumista varten. Siellä pääsee sitten saunomaan ja rentoutumaan, Vartiainen selittää.

 

Yksi hankkeeseen osallistunut isä löysi sattumalta Facebookista ilmoituksen isäryhmän kokoontumisesta. Hän oli hiljattain saanut soiton koulun terveydenhoitajalta ja kuullut, että hänen lapsensa oli tullut vastaanotolle itkien. Terveydenhoitaja epäili masennusta ja itsetuhoisuutta.

– Tämä oli tietysti iso shokki myös itselleni. Olin jo seuraavalla viikolla ensimmäisessä tapaamisessa mukana, isäomainen kertoo.

Hänen mukaansa hankkeen vertaistukiryhmä on ensimmäinen, joka on alusta lähtien tuntunut omalta. Hän kohtasi toisen isän, joka oli hyvin samanlaisessa tilanteessa, ja keskustelun kautta oman lapsen tilanteen syyt ja seuraukset alkoivat loksahtaa kohdilleen.

– Meiltä miehiltä erityisesti yleensä puuttuu paikka tai porukka, jossa voi puhua vaikeista asioista. Tämä on turvallinen tila, jossa voi puhua ilman filttereitä. Kaikkea ei myöskään tarvitse selittää juurta jaksain, koska muut ymmärtävät ilmankin. Välillä puhutaan myös muustakin ja nauretaan jollekin tyhmälle jutulle, isäomainen sanoo.

 

Hän kertoo myös, että avun saaminen itselleen on auttanut myös lapsen tilannetta.

– Hyvää hoitoa on saatavilla, mutta meilläkin kesti kolme kuukautta ennen kuin lapsi pääsi psykiatrisiin tutkimuksiin, mikä on nuorelle hyvin pitkä aika. Joskus omaisen täytyy osata vaatia tiettyä asioita, ja hankkeen kautta olen oppinut olemaan tässä tarkkana. Osaan myös suhtautua oikein lapseni tilanteeseen ja toimia paremmin hänen kanssaan, isäomainen selittää.

 

Kaikki hankkeen tarjoama tuki on maksutonta. Kuka tahansa isä, joka kantaa huolta puolisonsa tai lapsensa mielenterveydestä tai päihteidenkäytöstä, voi lähteä mukaan. Diagnoosia ei siis tarvitse olla. Palaute on Vartiaisen mukaan ollut pelkästään positiivista, ja kaikki toimintaan osallistuneet isät suosittelevat osallistumista muillekin.

– Tässä hankkeessa on tietyt taustatekijät, joiden pohjalta huomioidaan isiä. Järjestömme kautta on tarjolla apua myös äideille ja muille omaisille, eli ketään ei jätetä yksin, Vartiainen muistuttaa.