Tampereen kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala kertoo, että Tampere ”voisi olla kiinnostunut koko keskussairaalan maa-alueiden ostosta, jolloin kyse olisi riippumattomien arvioijien mukaan noin 40-60 miljoonasta eurosta kokonaisuudessaan.” Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen lempääläinen jäsen Tuukka Liuha puolestaan varoittelee jäsenkuntia päästämään kruununjalokiveä käsistään. Liuha ihmettelee, ettei kunnissa ole herätty historiallisen suureen omistusasiaan.
Pirmediat uutisoi ensimmäisenä tiedotusvälineenä jo elokuun alussa, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri olisi myymässä Taysin maa-alueet Tampereen kaupungille. PSHP käyttäisi kauppahinnan viime vuoden noin 30 miljoonan euron suuruisen alijäämän kattamiseen.
Nyt Tampereen kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala sanoo, että Tampere voisi olla kiinnostunut koko keskussairaalan maa-alueiden ostosta.
– Silloin kyse olisi riippumattomien arvioijien mukaan noin 40-50 miljoonasta eurosta kokonaisuudessaan. Sairaanhoitopiirille tästä tulisi myyntivoittoa tasearvon ylittäviltä osilta, Yli-Rajala lisää.
Yli-Rajala muistuttaa, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri teki viime vuonna alijäämää noin 30 miljoonaa euroa.
– Tämä alijäämä pitäisi kattaa tai muuten kaikki jäsenkunnat joutuvat maksamaan sen pois hyvinvointialueiden aloittaessa vuoden 2023 alussa. Myymällä maata kunnille, joissa sairaanhoitopiirin rakennuksia on, sairaanhoitopiiri saisi myyntivoittoa, jolla kattaisi alijäämän. Tästä hyötyisivät kaikki jäsenkunnat. Tämä pienentäisi myös sote-menojen kokonaisuutta, ja kuntien tulevasta veroprosentista lohkaistaisiin pienempi osa hyvinvointialueen menoja kattamaan, Yli-Rajala miettii.
Jos Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri etenevät kauppoihin asti, uusi Pirkanmaan hyvinvointialue olisi vuokralaisena.
– Sairaanhoitopiirin kanssa tehtäisiin pitkä, 50 vuoden vuokrasopimus, joka siirtyisi sitten aikanaan hyvinvointialueelle. Vuokrauksen ehdot olisivat kohtuulliset, mutta neuvottelut tältä osin on auki. Vuosivuokra voisi olla esimerkiksi Tampereen näkökulmasta kuusi prosenttia kohteen pääoma-arvosta. Noudattaisimme näin samaa periaatetta kuin vastaavissa muissa saman käyttötarkoituksen maanvuokrasopimuksissa, Yli-Rajala kertoo.
”Tonttikaupat ovat kestämättömiä”
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen Tuukka Liuha ihmettelee täyttä hiljaisuutta, joka vallitsee PSHP:n maa-alueiden myyntiaikeista. Hänen mielestään tonttikaupat olisivat kestämättömiä, joten niitä ei pidä tehdä. Niille ei ole perusteltua tarkoitusta, vaan edunvalvonnallinen peruste, ja taustana ahneus siirtää rahaa palveluista ostajan muuhun kulutukseen.
Lempääläinen Liuha kertoo koettaneensa ottaa PSHP:n maakauppahankkeen keskusteluun myös oman kuntansa johdon kanssa, mutta asia ei vielä ole saanut tuulta purjeisiinsa.
Liuha vetoaa jokaiseen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin 23 jäsenkuntaan, että ne käsittelisivät maa-alueen myynnin omistajaohjauksen avoimesti omissa hallituksissaan ja valtuustoissaan.
– PSHP:n maa-alueet olisivat tuottoisa sijoitus niin jäsenkunnille kuin mille muulle taholle tahansa. Olen vakuuttunut, että esimerkiksi Taysin maa-alueesta olisivat kiinnostuneita kaikki investorit.
Liuha muistuttaa, että Pirkanmaan hyvinvointialue on kiitollinen vuokralainen, jonka miljoonavuokrat maksetaan pirkanmaalaisten sote-palvelubudjetista.
– On päivänselvää, ettei yliopistollinen sairaala lähde yhtään minnekään nykyisiltä alueiltaan, Liuha sanoo.
Liuhan mielestä PSHP:n jäsenkuntien olisi nähtävä nenäänsä pidemmälle ja maksettava vuosilaskunsa kuten muuallakin tehdään.
– Pirkanmaan hyvinvointialuekin tarvitsee uusia investointeja. Nykyisellä alueella mahdollisuudet ovat rajalliset. Kaikki mahdollinen olisi tehtävä, jotta kehitystoimet eivät vaarantuisi, Liuha painottaa.
Liuha toivoo, että jokaisessa jäsenkunnassa pidettäisiin talous- ja laskentasulkeiset. Hänen mukaansa omistajakunnissa pitäisi laskea, paljonko mahdolliset vuokrat kerryttäisivät, synnyttäisivät pysyviä voittoja, ja mihin ne päätyisivät. Montako kymmentä hoitajaa saa palkattua jatkuvilla vuokramiljoonilla vuosittain vuosikymmenien ajan?
– Kunnat saavat tälläkin hetkellä lainaa liki nollakorolla. Eli, jos kunnat maksaisivat vuoden 2020 alijäämäosuutensa PSHP:se olisi edullista ja kertaluonteista, kun vuokrina hinta useimpien kuntien kuntalaisille on lopulta moninkertainen, Liuha avaa.
– Jos jäsenkunnat tyytyvät siihen, että Tampereen kaupunki ostaisi Taysin alta maat, muut jäsenkunnat olisivat todellisia hyväntekijöitä, Liuha arvostelee. – Sekin olisi yhdenvertaista, jos kaikki kunnat ottaisivat yhdessä maa-alueet omistukseensa, sillä siitä tulisi edes sitten takuuvarma tulonsiirto palvelubudjetista kaikkien käyttäjien kotikunnille, Liha lisää.
Liuha muistuttaa myös varsin runsaista koronatuista, jotka valtio on pulittanut kunnille. Ne ovat tehneet tukieurojen turvin varsin komeita ylijäämiä viime vuonna.
– Moni kunta olisi jo voinut tehdä alijäämästä varauksen valtiolta saamillaan tuilla.
Liuhan mukaan PSHP:n maa-aluekauppakikkailu osoittaa, ettei kunnissa arvosteta edunvalvonnan ytimeen sote-palvelujen jatkuvaa ydinroolia perusturvana kaikille
– Jo tästä näkökulmasta on hyvä, että hyvinvointialueet syntyvät, Liuha huomauttaa.
Liuha huokaa, että maakaupat etenevät rivakasti. Aikaa on tämä vuosi. PSHP:n uusi hallitus ja valtuusto saavat asian päätettäväkseen.
– Tampere kyllä valvoo omaa ja asukkaidensa etua. Miksi muiden maakunnan kuntien vastuunkantajat eivät toimi samoin, Liuha perää.
Julkaisemme tämän jutun yhteydessä kuvakkeen, josta ilmenee kunkin PSHP:n jäsenkunnan peruspääomaosuus.
Kuntajohtajat vaitonaisia
Pirmediat kysyi Akaan, Lempäälän, Oriveden, Pälkäneen sekä Ylöjärven kuntajohtajalta, mitä mieltä he ovat mahdollisesta PSHP:n maa-aluekaupasta.
Vain Akaata luotsaava kaupunginjohtaja Antti Peltola ja Ylöjärveä kipparoiva Pauli Piiparinen vastasivat.
– Seudullisesti on pohdittu, miten PSHP:n alijäämät voitaisiin kattaa hyvinvointialueen toteutuessa ilman, että kunnat joutuisivat sitä erikseen maksamaan, minkä johdosta on päädytty tällaiseen malliin, jossa alijäämää katettaisiin maakaupoilla. Ylöjärven alueella ei ole sellaisia PSHP:n omistamia maa-alueita, jotka olisivat aktiivisten kauppaneuvottelujen alla. Ylisen alueen osalta on neuvoteltu jo aiemmin ja on tultu siihen tulokseen, että kaupungin ei ole järkevää niitä alueita omistukseensa hankkia. Ylöjärvellä asiasta on keskusteltu jo aiemmin kaupunginhallituksen yhteyksissä, Piiparinen viestittää.
Peltola mukaan Akaan kaupunginhallitus antoi omistajapoliittisen toimintaohjeen sairaanhoitopiirin valtuuston Akaan edustajille viime vuoden joulukuussa. Ohjeistuksen mukaan talousarviovalmistelussa esiin nostetut maakaupat muun muassa Tampereen kanssa voidaan hyväksyä.
– Pidän tätä kohtuullisen hyvänä ratkaisuna PSHP:n vanhan alijäämän kattamiseksi. Mikäli sitä ei saada katettua, niin alijäämä lankeaa jäsenkuntien maksettavaksi hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa, Peltola jatkaa.
– Omistajapoliittinen toimintaohje on jo annettu viime vuoden puolella, joten meillä ei ole välitöntä tarvetta palata tähän asiaan. Mikäli tarvetta ilmenee ja suunnitelmat muuttuvat, uudelleen harkinta on toki mahdollista, Peltola kuittaa.
MATTI PULKKINEN
