Lempäälän kirkossa vietetään sunnuntaina 7. marraskuuta messua, jonka monista tehtävistä vapaaehtoiset kantavat vastuun.
He palvelevat esimerkiksi ovilla tervehtimässä, Raamatun ja esirukousten lukijoina, kolehdin kerääjinä sekä ehtoollisavustajina.
Ensimmäisen puheenvuoron käyttää messuisäntä Keijo Kantonen, joka toivottaa tervetulleeksi ja antaa käytännön ohjeita messuun liittyen. Sama mies osallistui vapaaehtoisten joukossa myös virsien valintaan.
– Isännän tehtävä ei ole uusi. Viimeksi olin samassa tehtävässä kuutisen vuotta sitten, Kantonen muistelee.
Messua on ollut mieluista ja mielenkiintoista suunnitella, sillä sen kulku on hänelle tuttu.
Samoin kokee Erkki Avikainen. Hänestä on tärkeää, että messu tuo esiin Lunastajan, syntien sovittajan.
– Viini ja leipä ovat keskiössä; ne myös vahvistavat kristittyä seuraamaan Häntä.
Meidän messun kolehti lähtee Oulun ja Turun satamien Merimieskirkkoon, josta kerrotaan Elina Korkeen laatimin sanoin.
Ritva Ihatsu vastaanottaa messuun tulijoita sekä jää rukouspalvelijana rukoilemaan niiden kanssa, jotka sitä tarvitsevat ja kaipaavat.
– Koen nämä tehtävät tärkeiksi, sillä niin moni ihminen nykyään kaipaa aidosti kohdatuksi tulemista, hän miettii.
Meidän messun toimittaa vt. kappalainen Manta Jutila, joka on valmistellut saarnaa seurakunnan avoimen raamattupiirin kanssa. Saarnan teemana on kristitty yhteiskunnan jäsenenä.
– Juttelu soljui vilkkaasti. Yhdessä pohdimme esimerkiksi sitä, pitääkö totella ensisijaisesti Jumalaa vaiko esivaltaa, jos käskyt ovat keskenään ristiriidassa. Siitäkin puhuttiin, miten kristilliset arvot ovat yhteiskunnan toiminnassa entisaikoihin verrattuna murentuneet.
Keskustelun helmet kuullaan osana saarnaa.
Meidän messun rakentamiseen on osallistunut reilut parikymmentä seurakuntalaista.
