Miksi jotkut meistä eivät ota koronarokotusta?
”En halua kroppaani mitään vieraita aineita.” – Lause liittyy luonnonmukaisen elämän ihanteeseen, mutta on käytännössä mahdoton. Näin ajatteleva ei voi ottaa lääkkeitä, ei syödä vieraita ruokia, ei hengittää keskikaupungin ilmaa eikä edes harjata hampaita. Olisiko johdonmukaista muuttaa Alaskaan?
”Rokotteiden sivuvaikutuksia ei tunneta.” – Kaikilla lääkkeillä ja rokotteilla on joitain muitakin vaikutuksia kuin tarkoitettu. Testeissä on kuitenkin todettu, että tavoiteltu terveyshyöty on suuri ja haitta on todettu vähäiseksi. Kaikki rokotukset käyvät lävitse tiukan ja lääkevalmistajista riippumattoman lupakäsittelyn. Edelliseen laajaan rokotukseen liittyi narkolepsian kaltainen sivuvaikutus, mutta tämä rokote on erilainen. Joudumme näissä asioissa luottamaan terveysviranomaisiin: jos emme luottaisi, ei THL:lla olisi mitään virkaa ja rokotuskenttä olisi villiä länttä.
”Viranomaisiin ei voi luottaa, ei tässäkään asiassa.” – Maailmassa on maita, joissa hallituksen edustajat, valtion palkolliset, poliisi ja armeija ovat kansaa vastaan. Ovat siis lähtökohtaisesti epäluotettavia ja pyrkivät turvaamaan vain vallassa olijoiden henkilökohtaiset tai poliittiset edut. Näissä maissa koko muu järjestelmä, mukaa lukien terveydenhuolto alistetaan tälle tavoitteelle. Totta, tällaisiakin valtioita on, mutta Suomi ei kuulu niihin.
”Sairastan sen koronan, jos se tarttuu.” – Näin ajatteleva kokee, että tartunta on sama kuin rokotus. Rokote on kuitenkin miedonnettu annos, jonka elimistö voittaa ja josta syntyy sama vastustuskyky kuin tartunnasta. Erona se, että korona rasittaa sairaaloita ja aina siihen joku kuolee. Toinen ero on siinä, että koronatartunnan saanut levittää tietämättään tautia kaikkialle, missä liikkuu ja oleskelee.
”Pelkään piikkiä, minulla on piikityskammo.” – Joillain meistä on tällainen fobia, joka ei ole järjellä hallittavissa. Asia kannattaa ottaa rokotusaikaa varatessa puheeksi. Kokenut, ystävällinen ammattilainen osaa tehdä rokotustilanteesta turvallisen. Kannattaa katsoa kokonaan toisaalle, jolloin rokotus ei tunnu hyttysenpuremaa kummallisemmalta.
”Rokotus on kansainvälinen salaliitto, joka tuikkaa meihin valvontasirun.” – Tämä siru-teoria on huuhaata, mutta jotkut meistä ovat alttiina tällekin. Salaliittoihin uskoviin ei vaikuta oikein mikään järkipuhe, koska tällä tavalla valaistunut ei ota vastaan muuta tietoa. Olisi kuitenkin hyvä kysyä itseltään, millaisilta some -sivuilta tietoa hakee ja millaisiin keskusteluyhteisöihin hakeutuu.
”Uskontomme kieltää rokotukset.” – Tähän ei ulkopuolinen pysty ottamaan kantaa.
”Minulla on vapaus olla ottamatta rokotetta.” – Tämä viimeisin perustelu on mielestäni merkittävin, mutta silti sekin on väärä. Näin sanova olettaa, että vapaus olisi asia, joka koskee vain häntä. Todellisuudessa vapaus on yhteistä: sitä, että vapauteni ei vähennä toisen ihmisen vapautta. Oma vapauteni on myös toisen vapautta. Pandemia vähentää monin tavoin yhteistä vapauttamme. Se uhkaa henkeä ja terveyttä. Laaja rokotuskattavuus lisää yhteiskunnallisen vapauden aluetta. Kun otamme rokotteen, annamme toisillemme vapauden.
Juha Kuisma
kirjoittaja on lempääläinen tietokirjailija
