Sote-järjestämislaki velvoittaa hyvinvointialueet järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti alueen koko väestölle. Kehittämistä on etenkin perusterveydenhuollossa ja mielenterveystyössä.
Perusterveydenhuolto muodostaa nimensä mukaisesti terveyden- ja sairaanhoidon perustan. Vuoden 1972 kansanterveyslaki velvoitti kunnat siirtämään painopistettä ehkäisevään työhön ja avosairaanhoitoon. Tämän seurauksena maahamme saatiin erinomainen terveyskeskusten verkko. Omalääkärimallilla palvelut saatiin kuntoon suuressa osassa kuntia. Isoissa kaupungeissa väestömäärät jäivät tosin lääkäriä kohden isoiksi. Maaseudulla väestörakenteen muutos on heikentänyt erityisesti vanhusväestön palveluita.
Tiheästi asutuilla paikkakunnilla palvelujen vajetta on paikattu yksityistä järjestelmää laajentamalla. Hyvin toimeen tuleva väestö on siirtynyt kalliin yksityisen avohoidon piiriin. Työssä käyvillä on ollut lisäksi toimiva työterveyshuolto. Runsaasti hoitoa tarvitsevilla keskituloisilla, vähävaraisista puhumattakaan, ei ole ollut mahdollisuutta yksityisiin palveluihin. Sairausvakuutuksen korvaukset ovat pudonneet murto-osaan alkuperäisestä.
Lääkärit ovat lisääntyvässä määrin siirtyneet yksityissektorille ja erikoissairaanhoitoon, minkä vuoksi perusterveydenhuollon lääkärivirkoja on vaikea täyttää. Aliresursoidut terveyskeskukset eivät ole enää kyenneet tarjoamaan laadukasta hoitoa koko väestölle. Niiden taloutta on pyritty korjaamaan asiakasmaksuilla, jotka ovat nousseet niin korkeiksi, että terveyden kannalta välttämättömiäkin lääkkeitä jää käyttämättä. Julkisten palveluiden heikentymisen myötä moni on puutteellisessa hoidossa tai kokonaan hoitoa vailla.
Etenkin mielenterveyspalveluissa on vakavaa vajetta. Vuoden 1991 Mielenterveyslaki velvoitti kunnat järjestämään psykiatriset palvelut ensisijaisesti avopalveluina. Monet kunnat ottivat lain innostuneesti vastaan ja Pirkanmaallekin perustettiin kunnallisia mielenterveyskeskuksia. Sairaanhoitopaikkoja onnistuttiin vähentämään ja psykiatrisia sairaaloita lakkautettiin. Säästöjä ei kuitenkaan ohjattu avohoitoon, vaan muuhun erikoissairaanhoitoon. Tämä on ollut yhtenä syynä siihen, että psykiatriset avopalvelut ovat nykyisin suoranaisen lamaannuksen tilassa. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi tämä on yhteiskunnalle kallista, yli puolet työkyvyttömyyseläkepäätöksistä kun tehdään nykyään psyyken sairauksien perusteella.
Pian valittavalla aluevaltuustolla on edessään vaativa tehtävä sen ryhtyessä uudistamaan terveyskeskuksia sotekeskuksiksi. Tämän muutoksen keskiössä olevien lähipalvelujen tulisi vihdoin olla asiakasta yhtä lähellä kuin lähin puhelin. Asiakkaan olisi saatava kännykällä nopea yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen. Lisäksi hoitajien ja lääkärien tulisi voida konsultoida puhelimitse hyvinvointiorganisaation yleisimpien erikoisalojen kollegoita.
Erkki Lehtomäki, yleislääkäri
Reijo Laitinen, psykiatri
Keskustan aluevaaliehdokkaita
