Tiedotusvälineet pullistelevat kirjoituksia ja mainoksia aluevaaleista. Aluksi sote-uudistuksen tarkoitus oli löytää erikoissairaanhoidolle laajempi rahoitus. Nyt uudistuksen lopputuloksena hyvinvointialueille siirtyy 60 % kuntien tehtävistä. Aluevaltuusto pyörittää 2,0 miljardin euron liikevaihtoa ja työllistää suoraan 18 000 henkilöä.
Tietotulvasta huolimatta äänestäjät ihmettelevät mistä on kysymys. Onhan tämä kunta-alan suurimpia muutoksia 150 vuoden aikana. Kysymys on sote-palveluiden järjestämisestä uudella tavalla. Ylintä päätäntävaltaa käyttää hyvinvointialueen aluevaltuusto. Palveluita tukevia asioita ovat jämäkkä johtaminen, tehokas ja ihmiskeskeinen palveluiden järjestäminen, todellisiin ja mittaviin tavoitteisiin perustuva valvonta. Organisaatio muodostuu tyytyväisistä ja osaavista henkilöistä. Palveluita täydentävät helppokäyttöiset tietojärjestelmät, jossa pitää huomioida erityisesti ikääntyvä väestö.
Ihmisiä tavatessa nousee usein esiin hätä, heikkenevätkö palvelut syrjäseuduilla ja katoaako hyvin toimiva terveyskeskus paikkakunnalta? Vaikka uudistuksen tarkoitus on taata tasapuolinen sote-palvelu koko maakunnan alueella, se ei merkitse heikennystä oikein toteutettuna. Mikäli tavoitteeksi otetaan hyvät ja tehokkaat palvelut ihmistä lähellä, nykyistä palvelutasoa voidaan parantaa. Tavoitetta voidaan toteuttaa perustamalla joka kuntaan sote-keskus kunnan koon ja todellisen tarpeen huomioiden. Muodostettavaa organisaatiota voidaan täydentää yhteistyöllä olemassa olevien tahojen kuten yksityisen sektorin palvelutarjoajien ja terveysjärjestöjen kesken.
Palveluita voidaan kehittää ihmisläheisemmiksi myös kotisairaanhoidon, kotipalvelun ja helppokäyttöisten etävastaanottojen kautta. Viime vuosien aikana on useissa terveyskeskuksissa eri puolella maata otettu käyttöön tiimimalli, jossa moniammattilaisten tiimiin kuuluu hoitajien ja lääkärien lisäksi muita terveydenhuollon ammattilaisia. Ideana on, että asiakas ottaa yhteyden ennalta sovittuun hoitajaan. Potilaan asian käsittely alkaa heti ja saatetaan loppuun samana päivänä. Mallin tavoitteena on terveyskeskuksen toiminnan vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden, asiakastyytyväisyyden ja henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen. Mielestäni malli sopisi juuri hyvinvointialueiden sote-keskuksiin. On mahdollista laajentaa sosiaali- ja terveyspalvelua nk. yhden luukun asioinniksi.
Siirryttäessä hyvinvointialuehallintoon, tulevat sote-kiinteistöt kahden vuoden kuluttua aluevaltuustojen päätettäviksi. Tämä merkitsee kiinteistöjen arvon tarkkaa määrittämistä, kuntotutkimuksia, markkina-arvojen määritystä ja pitkän tähtäyksen investointisuunnitelmaa. Vuosien mittaan investointien arvo on miljardeja euroja. Näin valtuutetuilta ja hallitukselta vaaditaan rakentamisen ja investointien erityisosaamista. On valittava asiantuntijoita ja käytettävä konsulttipalveluita. Julkisuuteen ei vielä ole tullut tietoa siirtymäkäytännöistä. Osa sote-kiinteistöistä jää vääjäämättä kunnille ja alueille siirtyvien hinnat ovat arvoitus. Asia saattaa olla kohtalokas kuntien taloudelle, koska kunnille jää tuloverosta vain noin 40% omaan käyttöön sotepalveluiden siirtyessä aluevaltuustojen päätettäväksi. Yhteistyö alueiden ja kuntien kesken kiinteistöasioissa on tärkeää.
Ketkä pitäisi valita aluevaltuustoon? Sote-ala on laaja ja niin ovat ehdokkaidenkin taustat. Hyvä, kun on johtamisen, hankinnan, talouden, rakentamisen asiantuntijoita ja sote-alan rautaisia ammattilaisia. Kun asia on tärkeä jokaiselle ihmiselle, niin kaikkia ehdokkaita tarvitaan. Yhdessä saamme ensimmäisenä tehtyä hyvinvointialueen strategian, siitä johdetut tavoitteet ja todelliset mittarit.
Nyt ei nukuta, vaan kaikki äänestämään. Jokaiselle löytyy ehdokas.
Matti Pirhonen
aluevaaliehdokas (Kesk.), Pirkkala
