Hiihtoladut kunnossa läpi talven Ahtialanjärvellä: Eläkeläinen ahkeroi 3,5 km:n baanat ajankulukseen

Simo Saarimaa (vas.) on pysähtynyt jutulle talven ensimmäistä kymppiään kiertävän Seppo Järvisen kanssa.
− Hyvin menee hyvällä ladulla, kun on pitopohjasuksi jalassa, hän sanoo. Kuva: Erkki Koivisto

 

Ahtialanjärvellä Lempäälässä on omaehtoisesti tehdyillä 3,5 kilometrin baanoilla tänä talvena näkynyt runsain mitoin hiihtäjiä, kävelijöitä ja retkiluistelijoita. Hankkeen takana on Ahtialassa asuva, eläkkeellä oleva entinen ohjelmistosuunnittelutoimiston toimitusjohtaja Simo Saarimaa, 68, joka moottorikelkallaan päivittäin käy vetämässä perinteisen ja luisteluhiihdon baanat kuntoon.

Aivan yksin hän ei latujen kunnosta vastaa. Vävypoika Oskari Typpö on varamiehenä reservissä.

Retkiluisteluradan ylläpidosta on jouduttu luopumaan runsaan lumentulon takia. Käytössä olevan mönkijän voimat eivät enää riittäneet, ja jäähöyläänkin pitäisi investoida, jotta rata pysyisi sileänä.

Hiihtobaanojen ylläpitoon keskittyneellä Saarimaalla on ehdotus, miten Ahtialanjärvelle saataisiin koko ensi talveksi myös retkiluistelurata. Hän kaipaisi Lempäälän kuntaa mukaan hankkeeseen, joka takaisi retkiluistelumahdollisuudet pienellä panostuksella maksimissaan noin neljäksi kuukaudeksi.

− Että täällä olisi mahdollisuus retkiluisteluun, kunnan ihmisiltä pitäisi löytyä myötämielisyyttä. Pitäisi lähteä etsimään myös ihmisiä mukaan. Traktori tarvittaisiin ja siihen lumilinko. Pitäisi myös investoida jäähöylään, hän katsoo.

 

Erkki ja Leila Lehtomäki käyvät hiihtämässä Ahtialanjärven jäälle tehdyllä ladulla, vaikka Hakkarin ladut olisivat lähempänä.
− Tämä on kyllä hieno homma, he sanovat: Kuva: Erkki Koivisto

 

Reilun kolmenkymmenen vuoden ajan Lempäälässä asunut Simo Saarimaa on pitänyt tapanaan käydä hiihtämässä Ahtialanjärven jäällä.

− Varsinkin kun oli kantohanget, tässä oli hyvä hiihtää, sanoo Saarimaa, joka muistaa Hävältilässä asuvan Tapani Kauppisenkin aikoinaan järvellä latuja ylläpitäneen.

Ladulle pääsee näppärimmin lukion rannasta, jossa on parkkipaikat. Myös Hääkiveltä on järven jäälle yhdyslatu.

Hiihtoladut kiertävät vastapäivään koko järven. Yrjö Haataja on puskenut traktorilla ladun viereen puolelle matkalle lisäksi kävelybaanan muita reippailijoita varten.

Moottoriajoneuvolla ajaminen on Natura 2000 -alueena tunnetulla Ahtialanjärvellä kielletty pois lukien juuri ladun tekeminen ja Lokkisaaren sekä muiden lintujen pesimäsaarten talviaikaiset kunnostustyöt.

Viime talvena jo muutaman kerran ladun järven jäälle tehnyt Simo Saarimaa sanoo hiihtämisen olevan turvallista.

− Järvi jäätyy pohjiaan myöten. Siitä lasketaan syksyllä vedet vähiin säännöstelyn vuoksi, sanoo Saarimaa muistuttaen, että hiihtäminen tapahtuu omalla vastuulla.

 

Simo Saarimaan on tarkoituksena pitää Ahtialanjärven jäälle tehdyt 3,5 kilometrin perinteisen ja luistelutyylin hiihtobaanat auki läpi talven. Kuva: Erkki Koivisto

 

Työkaluna on vanha, Saarimaan metsätöissä tarvitsema moottorikelkka. Kysyttäessä Saarimaa laskee ajelevansa latuja yhteensä noin tuhannen euron bensalaskun edestä. Latuun tyytyväisten hiihtäjien hän arvioi kauden mittaan osallistuvan vapaaehtoisesti MobilePayn kautta bensa- ja kalustokustannuksiin 400−500 euron edestä.

− Olen valmis laittamaan tähän 500−600 euroa omaa rahaa. Teen tätä harrastuksena, kun eläkkeellä on aikaa ja tulee lähdettyä ulos.

− Ennen kaikkea ladusta tulee itselle hyvä mieli. Moni, jonka kanssa olen ladulla jäänyt vaihtamaan kuulumisia, sanoo, ettei hiihtäisi ollenkaan, jos järven jäällä ei latua olisi. Järven jäällä ladulla  ei ole mäkiä eikä niskaan huohottajia.

 

Hiihtäjien lisäksi Ahtialanjärven jäällä voivat kuntoilla muutkin ulkoilijat, sillä Yrjö Haataja on aurannut traktorillaan ladun viereen reitin myös kävelijöille. Kuva: Erkki Koivisto