Koen tällä hetkellä syvää huolta Nurmen koulun jatkosta. Vanha koulurakennus purettiin taannoin ja tilalle tuotiin siirtorakennus. Lupauksia kuultiin vanhaa koulua purettaessa että uuden koulun rakentamisen suunnittelu aloitetaan. Sitä ei ole vielä aloitettu. Nyt korviin on kantautunut tietoa, että jatkossa Nurmen koulun aluetta ei kehitettäisi. Tämä tarkoittaa omissa mielikuvissani sitä, että Nurmen koulu on jälleen kerran siinä tilanteessa, että sopivan hetken tullen se lakkaa olemasta. Siirtorakennukset voidaan muuttaa muualle ja kylämme sydän lakkaa olemasta. Tästä saatiin ensimakua jo siinä vaiheessa kun siirtorakennuksia odotettiin tyhjälle tontille tulevaksi. Pelonsekaisin tuntein jännitettiin, tuleeko niitä ollenkaan. Koko kylä oli hiljainen.
Kylien arvoa ei ilmeisesti vieläkään nähdä. En olisi uskonut, ettei edes kahden vuoden etätyöarki kiinnittänyt katseita kyliemme potentiaaliin. Tuntuu, että kylät ovat unohtuneet päättäjien keskittyessä kehittämään ja laajentamaan massiivisesti kuntakeskuksen ja ideaparkin aluetta. Lempäälän uusi englanninkielinen mainos (löytyy Youtubesta) konkretisoi tämän hienosti. Kyliä ei mainoksessa nähdä. Väitän, että kylät olisivat mahtava myyntivaltti saada uusia vakavaraisia asukkaita kuntaan erityisesti nyt kun etätyöt tulevat varmasti jatkossakin olemaan vaihtoehto toimistotyölle. Viime valtuustokaudella heräsi toivon kipinä siitä, että ehkä kylien kehittämiseen onkin alettu kiinnittää viimein huomiota. Rakennuslupia saatiin enemmän kuin aikoihin. Toivottavasti sama suunta jatkuu.
Uusia perheitä on muuttanut Nurmelle paljon viime vuosina. Toki pääosin olemassa oleviin asuntoihin mutta uusiakin on rakennettu ja on rakenteilla tälläkin hetkellä. Se, joka on kotoisin kylästä ymmärtää kylän arvon. Laskin, että pelkästään omia kyläkoulukavereitani yhdeksänkymmentäluvulta on muuttanut takaisin kahdeksan kappaletta (oppilasmäärä oli tuolloin noin neljäkymmentä oppilasta) tuoden mukanaan puolisonsa ja lapsensa. Sama on nähtävillä myös vanhemmissa ikäluokissa. Väitän, että iso syy tähän on pieni turvallinen kyläkoulumme, joka sijaitsee hyvien ja turvallisten kulkuyhteyksien päässä. Jos ajattelee Nurmen koulua sijaintinsa kannalta ei kukaan kylän lapsista tarvitse esimerkiksi koulukyytiä. Tästä kannattaa pitää kiinni. Lähikoulu istuu hyvin kunnan hinku-tavoitteisiin. Kyliin myös sitoudutaan. Kylissä asutaan pitkään.
Ehdotan, että kasvavan kunnan tulisi olla edeltä kävijä. Useissa kunnissa kyläkouluja lakkautetaan ja kylät hiljenevät. Me voisimme niitä jalostaa. Brändätään kyläkoulut. Tervelliset, turvalliset pienet koulut joissa on tilaa elää ja hengittää. Kaikkea ei kannata keskittää ja tehdä isosti. Kunnassa tulee olla mahdollisuus valita elämäntapansa ja asuinympäristönsä. Isoja kouluja on jo paljon, ei yhdistetä pieniä yhdeksi isoksi. Koulujen ansiosta säilyy myös kyläyhteisöt, joista kunnalle on hyötyä. Esimerkiksi Nurmen kylällä yhteisö pitää talkoilemalla huolta kunnan omistamasta uimarannasta. Tämä tuo säästöjä. Jos koulun kehittäminen pysäytetään, pysähtyy koko kylän kehittyminen eikä yhteisö ole enää sama.
Itse Nurmen kylällä työskennellessäni seuraan kyläkoululaisten hiihtoharjoituksia läheisellä pellolla toivoen että kylien arvo nähdään. Ensimmäinen konkreettinen asia on järjestää koululle sen kipeästi tarvitsemat lisätilat, kuten käsityötila ja lunastaa lupaus siitä, että uuden pysyvän koulun suunnittelu aloitetaan. Lupaus siitä, että tulevaa lukuvuotta suunnitellaan normaaliin tapaan ei enää riitä. Haluan lupauksen että koulu pysyy kylällä myös tulevaisuudessa. Toivottavasti kunta joka sanoo kyllä, sanoo sen myös Nurmenkulman asukkaille.
Henna Tasso os. Tappura paljasjalkainen nurmelainen,
paluumuuttaja ja tulevan kyläkoululaisen äiti
