Kuvanveistäjä, Urkin Piilopirtin kuraattori Radoslaw Gryta sanoo, että hänen kaitselmuksessaan työskentelevät kuusi Taideyliopiston opiskelijaa ahkeroivat erittäin kunnianhimoisesti ilmastoaiheisten teosten parissa. Eri tekniikoilla valmistuvat luomukset ovat pinsiöläisen taidehotellin uutukaisen ilmastotaidenäyttelyn ydintä. Muiden muassa Luonnonvarakeskus Luken ryhmäpäällikkönä ja erikoistutkijana toimiva Anne Ojala kiittelee vuolaasti Jyrki Sasia tämän halusta yhdistää tiede ja taide. Ne ovat Ojalan mukaan sama asia mutta sen kaksi eri puolta.
Taidemesenaatti ja Urkin Piilopirtin isäntä Jyrki Sasi tunnetaan taidemaailmassa tarkasti aikaansa seuraavana ja korkeatasoisia teoksia hankkivana keräilijänä. Taiteilijat arvostavat miestä uniikkien, varta vasten Urkin Piilopirtille tarkoitettujen luomusten tilaajana.
Jyrki Sasi ja Urkin Piilopirtti esittelevät tulevana kesänä erittäin ajankohtaisesta ilmastoteemasta kumpuavia tilaustöitä. Kyseessä on ilmastotaidenäyttely. Se koostuu muun muassa kuuden Taideyliopistossa opiskelevan taiteilijan tuotannosta.
Urkin Piilopirtin kuraattori, kuvanveistäjä Radoslaw Gryta korostaa, että vaativien ilmastoaiheisten taideteosten parissa työskentelevät taiteilijat ovat erittäin kunnianhimoisen urakan kimpussa. Hänen mukaansa jo toimeksianto on erityinen, mutta myös taiteilijoiden valitsemat tekniikat ovat vaativia.
Laaja tieteentekijöiden joukko takana
Jyrki Sasi ja Radoslaw Gryta ovat valjastaneet ilmastotaidenäyttelyn taakse valtakunnan kovimpaan tieteentekijöiden joukkoon kuuluvia tieteen, tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen huippunimiä.
Sasi ja Gryta ovat tavanneet ilmastoteeman parissa työskenteleviä professoreita ja tutkijoita. Heidän välisissään keskusteluissa muotoutuivat aiheet, jotka Gryta saattoi Taideyliopiston opiskelijoiden työstettäviksi.
Ilmastotaidenäyttelyn taideteosten ajatukset ja ideat ovat lähtöisin akateemikko Markku Kulmalalta, professori Timo Vesalalta ja Eeva-Stiina Tuittilalta, ryhmätutkija, erikoistutkija Anne Ojalalta, metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten professori, kasviekologi Jaana Bäckilta sekä fysiikan, meteorogian, kaupunkimeteorologian sekä ilmanlaatumallinnuksen asiantuntija Mona Kurpalta.
Urkin Piilopirtin pysyvään kokoelmaan syntyy ilmastotaidenäyttelyn tiimoilta esimerkiksi akateemikko Markku Kulmalan innovaation pohjalta nanopartikkeleista gigacityiksi -aiheinen taideteos. Sen erikoisuutena on, että teos toimii vain sateella. Teos on parhaimmillaan pimeällä, kun se reflektoi sadepisaroita tai lumihiutaleita.
Gryta korostaa, että viisi alansa spesialistia antoi ainutlaatuisen ja merkittävän panostuksen ilmastoaiheisille taideteoksille.
Luonnonvarakeskus Lukessa ryhmäpäällikkönä työskentelevä erikoistutkija Anne Ojala kiittelee, että Jyrki Sasi tekee yhteiskunnallisesti arvokasta ja merkityksellistä työtä taiteen tukemisessa.
Hänen mielestään Sasi on näkijä ja tekijä, kun hän tahtoo ja osaa yhdistää tieteen ja taiteen.
– Ihailen ja kunnioitan Sasin määrätietoista toimintaa. Hän tekee näkyväksi sen, että tiede ja taide ovat yksi ja sama asia; ne ovat asian kaksi eri puolta, Ojala toteaa.
Myös Grytalta vaikuttava teos
Urkin Pirtin uniikissa taidekokoelmassa on keskeisessä roolissa kuvanveistäjä Radoslaw Gryta. Hänen veistoksiaan on esillä niin ulko- kuin sisätiloissa.
Ilmastotaidenäyttelyä varten Gryta on veistänyt fyysisesti hyvin suurikokoista luomusta, jonka materiaalina on musta kotimainen graniitti. 4 000 kiloa painava teos on tällä erää liki metrin vahvuisen hangen peitossa Hausjärvellä, mutta taiteilija alkaa viimeistellä työtään heti, kun lumi on sulanut.
Gryta paljastaa, että hänen veistoksensa kuvastaa eräänlaista työpöytää. Taiteilija kertoo vaikuttuneensa syvästi, kun hän näki viiden tieteentekijän ja tutkijan työhuoneet sekä niissä olevat työpöydät. Erityisen jäljen häneen jättivät tietokoneruuduilla olleet kaaviot ja kuviot. Tila ja työskentelytapa paljastavat ajattelun mystisen taidon ja maailman.
– Kun tutkija on uppoutunut asiaansa, hänen aivonsa on kytkettyinä suurelle yleisölle näkymättömään todellisuuteen.
Nuorille ilmastonmuutos on tuttu asia
Kuvanveistäjä Radoslaw Gryta odottaa merkittäviä teoksia nuorilta taiteilijoilta.
– Huomionarvoista on se, että nämä taiteentekijät ovat eläneet ja elävät maailmassa, jossa ilmastonmuutos ja siihen liittyvät asiat ovat ajankohtaisia ja jokapäiväisiä. Ilmastonmuutos on isosti myös heidän tulevaisuuttaan. Taiteen tekemisessä, luomisessa henkilökohtaisella kokemuksella on iso merkitys.
– Toisin on esimerkiksi itseni kanssa. Lapsuudessani tai nuoruudessani ei ole ollut edes näitä termejä saati ilmiöitä.
Gryta muistuttaa myös innokkaiden ja maailmaa avarin silmin katsovien nuorten taiteilijoiden kyvystä tunnistaa asioita ja ilmaista niitä oman näkemyksensä ja kokemuksensa kautta.
– Vaikka meillä on lähtökohtana alansa parhaimmiston asiantuntemusta, voi olla, että Taideyliopistossa opiskelevat rohkeat tekijät löytävät täysin omanlaisiansa lähestymiskulmia. Taiteilija päättää, mitä hän teoksellaan haluaa sanoa ja kuvata.
Gryta on ilahtunut siitä, että Urkin Piilopirtille ilmastoaiheisia teoksia tekevät taiteilijat ovat asettaneet rimansa korkealle. Heidän kunnianhimonsa näkyy ja kuuluu sekä tuntuu. Työn alla olevat teokset ovat teknisesti hyvin vaikeita ja siten vaativia. Siellä työskennellään betonin, keramiikan ja valettavien materiaalien parissa.
– Itseänsä kunnioittavan taiteilijan haasteena on luoda hyvä teos.
Gryta korostaa, että näiden nuorten heittäytyminen takaa sen, että taiteessa syntyy aidosti jotakin uutta.
Yleisö pääsee näkemään ilmastotaidenäyttelyn satoa ensimmäisen kerran toukokuussa äitien päivänä, jolloin näyttely avataan.
MATTI PULKKINEN
