Pirkan Kylät ry ahkeroi maakunnan maaseudun ja kylien ilmastotietoisuuden syventämiseksi ja laajentamiseksi. Yhdistys on käynnistänyt kaksivuotisen Pirkanmaan ilmastoviisas kyläverkosto -hankkeen, jonka vetäjänä on kangasalalainen hallintotieteiden maisteri Aino Syrjä. Pirkan Kylät ry:n lempääläinen puheenjohtaja Juha Kuisma odottaa, että uutukainen hanke tuo julkisuuteen tutkittua tietoa maaseudun hiilijalanjäljestä ja lisää maaseudulla asuvien ihmisten ilmastotyöosaamista. Hän painottaa, että hankkeessa katsotaan ilmastokysymystä nimenomaan maaseudun näkökulmasta ja maaseudun ehdoin.
Pirkan Kylät ry on polkaissut käyntiin uuden ja mittavan ilmastohankkeen.
Pirkanmaan ilmastoviisas kyläverkosto -hanke on jatkoa Pirkan Kylät ry:n vuosina 2019-2020 toteuttamalle Hiiltä sitovat kylät -hankkeelle. Yhdistyksen puheenjohtaja Juha Kuisma kiittelee, että ensimmäinen hanke aktivoi monet pirkanmaalaiset kylät toteuttamaan niiden omia ja hyvin innovatiivisia ilmastotekoja.
– Hiiltä sitovat kylät -hanke osoitti, että ilmastonmuutoksen torjunta tarjoaa aitoja mahdollisuuksia kylien kehittämiseen, Kuisma lisää.
Kuisma uskoo, että maamme muissa maakunnissa kiinnostutaan Pirkanmaan ilmastoviisas kyläverkosto -hankkeen etenemisestä, toimista ja ennen kaikkea saavutuksista. Hänen mukaansa hankkeen seuraamiselle antaa puhtia faktoihin perustuvien laskelmien ja tieteellisin metodein tehtävien tutkimusten lopputulokset.
– Olemme Pirkanmaalla jälleen valtakunnallisesti edelläkävijöitä, Kuisma iloitsee.
Pirkanmaan ilmastoviisas kyläverkosto -hankkeen toiminta-alueena on koko maakunta eli 23 kuntaa. Hankkeen rahoittajina ovat Pirkanmaan ELY-keskus ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.
Teema puhuttelee uusia ikäpolvia
Juha Kuisma aistii, että Pirkanmaan maaseudulla ja lukuisissa kylissä on hedelmällinen maaperä laadukkaalle ja puolueettomalle ilmastotyölle.
– Onnistuimme varsin hyvin Hiiltä sitovat kylät -hankkeessamme. Sen saavuttama suosio yllätti myönteisesti. Eri kylät asukkaineen osoittautuivat varsinaisiksi ideanikkareiksi ja uudenlaisten innovaatioiden toteuttajiksi. Maakunnan eri puolilla otettiin pysyvään käyttöön toimivia tapoja, ja malleja on levitetty eteenpäin, Kuisma kertoo.
Kuisman mukaan vuosina 2019-2020 kertyneet saavutukset innostivat teeman jatkamiseen.
– Kysymyshän on isosti maaseudun ja kylien tulevaisuudesta. Ilmastoasiat löytävät herkästi vastakaikua nuorten ihmisten keskuudesta. Se, että Pirkan Kylät toimii oikea-aikaisesti ja ajankohtaisin teemoin, saa uudenlaiset maaseudun asukkaat kiinnostumaan kylätoiminnasta, Kuisma teroittaa.
Kuisma näkee, että Pirkanmaan ilmastoviisas kyläverkosto -hankkeen kaltaisilla toimilla maaseutu saadaan koko suomalaisessa ilmastokeskustelussa rakentavaan ja totuudenmukaiseen asentoon.
– Sen ajan, kun yhteiskunnassamme on käyty ilmastokeskustelua, maaseutu on leimattu syylliseksi ja sitä on pidetty toissijaisena osapuolena, Kuisma huomauttaa.
Nyt hankitaan vahvaa faktaa
Pirkanmaan ilmastoviisas kyläverkosto -hankkeen vetäjänä on kangasalalainen hallintotieteiden maisteri Aino Syrjä. Hän on valmistunut Tampereen yliopistosta pääaineinaan ympäristöpolitiikka ja aluetiede.
Syrjä jalkautuukin tuota pikaa maakuntaan. Hän odottaa avoimin mielin maakuntalaisten iloja ja murheita sekä toiveita ja odotuksia, sillä työn kohderyhmänä ovat kaikki pirkanmaalaiset maaseudun asukkaat nimenomaan asukasroolissaan.
Juha Kuisma korostaa, että hankkeen kuningasajatuksena on tuottaa kauan kaivattua maaseutuspesifiä ilmastotietoa. Laskelmiin ja tieteellisesti testattuun faktaan pohjaten kyläverkosto välittää totuudenmukaista aineistoa. Sille on tilausta niin yleisen mielipiteen vahvistamisessa kuin maakunnassa yleisesti tehtävän ilmastotyön tukemisessa. Luvassa on erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, kuten Kyläparlamentti ja ilmastowebinaarit. Hankkeen kruunaa aikanaan loppujulkaisu.
Aino Syrjä teroittaa viestinnän tärkeyttä tulevan kahden vuoden aikana.
Kuisma ja Syrjä odottavat erityisen paljon tutkimusyhteistyöltä. Se tapahtuu Tampereen yliopiston kanssa opinnäytetöiden muodossa. Pirkan Kylät teettää hankkeensa merkeissä kaksi gradua ympäristöpolitiikan laitoksella ja yhden diplomityön ympäristötekniikan puolella. Lähtöajatuksena on, että ympäristöpolitiikassa selvitetään maaseudun ilmastokysymystä ja hiililaskentaa oletuksineen yleisesti ja suhteessa kaupunkiolosuhteisiin. Puolestaan ympäristötekniikassa keskitytään maalla asumisen ilmastovaikutuksienlaskemiseen hiilitaseen kautta.
Kuisma muistuttaa, että Pirkan Kylät ry on yleisteemaltaan asumisen järjestö. Sen agendalle kuuluu vahvasti pitää näkyvästi esillä asumisen vaihtoehtoa eli maaseudulla asumista ja elämistä.
Pirkan Kylät ry kuuluu Suomen Kylät ry:een, joka on valtakunnallinen paikallisen kehittämisen järjestö. Yhdistys toimii kylätoiminnan, Leader-ryhmien ja kaupunginosayhdistysten eduntekijänä. Suomen Kylät edustaa noin 4 000 kyläyhdistystä ja -toimikuntaa, 19 maakunnallista kyläyhdistystä ja 54 seudullista Leader-ryhmää.
Hiilijalanjälki on laskettava rehdisti
Juha Kuisma sanoo, että suomalainen hiilijalanjälkien laskentakulttuuri on tehnyt karhunpalveluksen koko ilmastotyölle. Kantaansa hän perustelee sillä, että laskentakriteerit valjastettiin alusta lähtien epäreiluiksi, totuudenvastaisiksi kaupunkien ja maaseudun kesken.
Kuisma on vakuuttunut siitä, että virheiden korjaaminen ja tosiasioiden tunnustaminen olisivat parasta, mitä yhteiskuntamme voisi tehdä kansallisesti ilmastotyön hyväksi. Kuisma viittaa tutkija Jukka Heinosen tutkimustuloksiin.
– Pirkanmaan ilmastoviisas kyläverkosto -hankkeessa yliopisto laskee maaseudulla olevan omakotitalon, maatilan ynnä talouskeskuksen, kesämökin sekä kylätalojen ja seurojen talojen hiilijalanjäljet. Näiden tulokset skaalataan isoon kokonaiskuvaan erilaisin kylätyypein, kyläprofiilein. Lopulta pääsemme tarkastelemaan hiilitasetta. Saamme lopulta hiilitaselaskurin, jollaista ei ole vielä asukaskäyttöön olemassa. Tämän laskurin toteuttaminen on osa hankkeen toimeksiannon diplomityötä. Hiilijalanjälkilaskurilla kuka tahansa voi laskea hiilijalanjälkensä. Laskentamallit tulevat aikanaan kaikkien kylien käyttöön.
MATTI PULKKINEN