Saunan lämmittäminen vaatii omat niksinsä ja opettelun – Koivu palaa kuumaa tulta

Aina kun saunan pesään lisätään puita, pesää pitäisi myös vähän hämmentää. Näin puiden väliin muodostunut tuhka ja pienet kekäleet putoavat tuhkalaatikkoon ja pesä palaa taas paremmin. Kuva Pixabay.

Puulämmitteisen saunan lämmittäminen oikein on sekä saunoja että ympäristön etu. Kun tuli palaa pesässä hyvin, saunoja säästää rahaa ja ympäristö kuormittuu vähemmän savusta, noesta ja pienhiukkasista.

Aloitetaan rahasta. Kun saunan pesän lämmittää oikein, säästää polttopuun hinnassa ja arina sekä kiuas kestävät pidempään. Nuohoojaakaan ei tarvitse vaivata kovin usein. Polttopuissa säästö syntyy siinä, että saunaan voi ostaa sekapuuta, joka on halvempaa kuin puhdas koivu.

– Sauna pitäisi aina lämmittää sekapuulla. Koivun joukkoon pitää laittaa kuusta, se polttaa hormista noen pois, Saunafestivaaleistaan tunnetun saunaseura Löylynlyöjien varapuheenjohtaja Teijo Isoviita kertoo.

Löylynlyöjien omaa saunaa lämmitetään toisinaan jopa pelkästään kuusipuulla, jotta hormi pysyy puhtaana. Jos haluaa käyttää saunan lämmittämiseen pelkkää koivua, puu tulisi kuoria ennen polttamista. Noki syntyy tuohen palaessa.

– Näin ovat viisaat kertoneet. Koivu on tehokas polttopuu ja lämmittää hyvin, mutta sekaan pitää laittaa muutakin. Koivu palaa niin kuumaa tulta, että siinä on kiuaskin kovilla, jos pelkällä koivulla lämmitetään. Kylmään vuodenaikaan koivulla saa hyvin potkua saunan lämmitykseen, Isoviita neuvoo.

Muista tyhjentää tuhkalaatikko

Kun puulaji on saatu oikeaksi, pitää huolehtia saunan tuhkalaatikosta. Kun tuhkalaatikon pitää tyhjänä, pesä vetää hyvin eikä arina rikkoudu.

– Tuhka polttaa arinan, ei puu. Jos tuhka pääsee kosketuksiin arinan kanssa, arina vaurioituu nopeasti. Kannattaa ottaa tavaksi tyhjentää tuhkalaatikko joka kerta aivan saunanlämmityksen aluksi, Isoviita opastaa.

Kun tuhkalaatikko on tyhjennetty, päästään virittelemään tulta. Jokainen sauna on oma yksilönsä, mutta muutamia joka saunaan sopivia perusoppeja saunan lämmittämiseen kuitenkin löytyy, Isoviita lupaa.

– Pienillä tikuilla päästään alkuun. Ensin laitetaan arinalle vähän sytykettä, esimerkiksi tuohta tai sanomalehteä. Sen päälle ladotaan aivan tikkuja ristikkäin. Sitten sytytetään. Kun tikut lähtevät palamaan, ladotaan päälle ilmavasti pieniä puita. Sitten pesä täytetään korkeintaan puoliväliin puilla, Isoviita opastaa.

Älä tunge pesää täyteen

Saunan pesää ei missään vaiheessa täytetä yli puolen välin. Pesän änkeäminen täyteen on Isoviidan mukaan yleisimpiä virheitä saunan lämmittämisessä. Arina on kovilla varsinkin tilanteessa, jossa tuhkalaatikossa on paljon tuhkaa ja pesässä paljon puita.

– Jos saunan pesä tungetaan puita täyteen, se palaa huonosti ja lämmittää huonosti. Tuli palaa myös puhtaampana, kun pesä ei ole täynnä. Täynnä oleva palaa usein kitumalla, syntyy päästöjä ja tuhkaa. Alkuun puoli pesällistä ja sitten lisätään pari, kolme puuta 15–20 minuutin välein. Tässä on eroja sen mukaan, millainen kiuas on.

Aina kun saunan pesään lisätään puita, pesää pitäisi myös vähän hämmentää. Näin puiden väliin muodostunut tuhka ja pienet kekäleet putoavat tuhkalaatikkoon ja pesä palaa taas paremmin.

Se, miten pitkään tai miten lämpimäksi sauna tulisi lämmittää, riippuu aina saunasta ja saunojasta. Sama lämpötila ei välttämättä tunnu eri saunoissa samalta, johtuen esimerkiksi saunan koosta ja ilmanvaihdosta.

Saunafestivaaleilta oppia lämmitykseen

Löylynlyöjät toivoo pääsevänsä kesällä 2022 taas järjestämään Saunafestivaalit. Erilaisia saunoja yhteen kokoavaa tapahtumaa ei nyt ole päästy kahteen vuoteen järjestämään koronan vuoksi.

– Ilman muuta toivotaan että taas päästäisiin Toivolansaaressa festivaalit järjestämään. Yleisökin sitä toivoo, Isoviita tietää.

Saunafestivaaleilla esitellään erilaisia, siirrettäviä saunoja. Löylynlyöjilläkin on oma kärrysauna. Kävijät saavat myös monenlaista saunomiseen liittyvää oppia. Yksi ohjelmanumeroista on perinteisesti ollut saunavihdan oikeaoppisen tekemisen esittely. Isoviita pitää tänä päivänä myös saunan lämmittämisen opettamista hyvin tärkeänä tehtävänä.

– On paljon ihmisiä, jotka ei yhtään tiedä, miten puilla lämmitetään. Itsestä se tuntuu uskomattomaltakin, kun on pikkupojasta asti kaikenlaisia nuotioita värkännyt. Mutta omat niksinsä ja opettelun sekin vaatii. Pitää seuraaville festivaaleille järjestää sellaistakin koulutusta, Isoviita suunnittelee.