Ensimmäisessä aluevaltuuston kokouksessa valtuusto päätti muun muassa valtuuston puheenjohtajistosta sekä aluehallituksen ja tarkastuslautakunnan kokoonpanosta. Kokouksessa hyväksyttiin myös ensimmäisen vaiheen hallintosääntö, joka sisältää päätöksenteon kannalta välttämättömät osa-alueet.
Valiokuntien nimittäminen oli siirretty seuraavaan kokoukseen, mutta itse valiokuntamalli herätti keskustelua hallintosäännön hyväksymisen yhteydessä. Mallia kritisoitiin siitä, että valiokunnat eivät ole päättäviä toimielimiä sekä siitä, että valiokuntien jäseniksi voidaan valita ainoastaan valtuutettuja tai varavaltuutettuja.
Itseäni viehättää valiokuntamallissa erityisesti se, että valiokunnissa luottamushenkilöt pääsevät vaikuttamaan asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa, kun perinteisessä lautakuntamallissa viranhaltija tuo lautakunnan käsittelyyn valmiit päätösesitykset.
Oma paikkani tulee olemaan Hyte-, yhteistyö- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnassa, joka tulee tekemään tiivistä yhteistyötä alueen kuntien ja järjestöjen kanssa. Vaikka sotepalvelut siirtyvätkin hyvinvointialueille, kunnille jää edelleen merkittävä rooli asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (HYTE) sekä sairauksien ja syrjäytymisen ehkäisyssä.
Esimerkkejä hyvinvointialueen ja kuntien raja- ja yhdyspinnoista on helppo löytää: Terveellisten elämäntapojen tukemiseksi alueen kannattaa tehdä yhteistyötä kuntien kanssa esimerkiksi kaavoitushankkeiden yhteydessä lähiliikuntapaikkojen ja lähiluonnon säilyttämiseksi. Hyte-valiokunta voi myös edistää aktiivisesti kuntien välistä yhteistyötä esimerkiksi kuntarajat ylittävien ulkoilu- ja pyöräilyreittien suunnittelussa.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sosiaali- ja terveystoimen on tärkeää tehdä läheistä yhteistyötä koulujen oppilashuollon ja muun henkilökunnan kanssa. Kouluterveydenhuollon lisäksi esimerkiksi kouluväkivallan ehkäisy on tärkeää ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, jonka tehostamisessa tarvitaan toimiala- ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä.
Kolmas esimerkki rajapintayhteistyöstä liittyy vanhusten ja liikuntarajoitteisten toimintakyvyn ylläpitämiseen. Ikäihmisten ja vammaisten liikunta- ja toimintakyky vaikuttavat suuresti heidän tarvitsemiinsa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kunnat taas voivat edistää merkittävästi näiden asukkaiden liikkumista ja toimintakykyä palvelubussitoiminnalla, esteettömillä palveluilla sekä järjestämällä turvalliset tienylityspaikat ja liukkaan ajan hiekoitukset. Jo levähdyspenkkien sijoittaminen kävelyreittien varrelle voisi rohkaista ikäihmisiä lähtemään liikkeelle ja näin ehkäistä liikkumattomuudesta johtuvia toimintarajoitteita.
Valiokuntien etuna on, että toimintaa ei ole säädelty yhtä tarkkaan kuin lautakuntien työtä. Valiokunnat voivat siis päättää suhteellisen vapaasti omista työskentelytavoistaan. Kokouksiin voidaan esimerkiksi kutsua kuultaviksi järjestöjen edustajia, eri alueiden asukkaita tai erityisryhmiin kuuluvia. Mikään ei myöskään estä järjestämästä kokouksia silloin tällöin avoimina yleisötilaisuuksina.
Asukkaiden osallistaminen suunnitteluun ja päätöksentekoon oli nostettu tärkeäksi tavoitteeksi monen puolueen aluevaaliohjelmassa. Näyttäisi siltä, että valiokuntamalli tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet.
Tiina Wesslin
Kirjoittaja on lempääläläinen vihreä kunnanvaltuutettu ja aluevaltuutettu
