Olen 20 vuotta työskennellyt lähihoitajana samalla kuntatyönantajalla. Oma ura on lähtenyt liikkeelle ikäihmisten päivätoiminnan kautta, kulkien senioreiden kuntosalilta kotihoitoon ja sieltä eri yksiköihin. Muistityöstä löysin oman paikkani. Viimeiset kolme vuotta olen toiminut myös luottamusmiehenä.
Hoitajapulan ratkaisuun kannattaa ottaa mukaan itse hoitajat. He tunnistavat ongelmat ja auttavat päättäjiä löytämään tien niistä ulos. Kun hoitajalta viedään itseohjautuvuus sekä vaikuttamismahdollisuus, työn imu alkaa hiipua.
1. Anna hoitajan hoitaa. Meillä on koulutus siihen. Osaan kyllä mopata, pestä pyykkiä ja viedä roskia. Teen sitä vapaa-ajallani. Tarvittaessa avaan kotivessan viemärin, en työpaikan. Osallistumme työpaikkamme siistinä pitämiseen kolmessa vuorossa päivittäin.
2. Anna hoitajan suunnitella omat työvuoronsa autonomiseen listaan. Anna hänen pitää ansaitut lomapäivät oman ja työyhteisön tarpeiden mukaan, ei työnantajan vuosikellon mukaan. Lomia ei saa pitää niillä listoilla, joissa on juhlapyhiä (uusivuosi, loppiainen, pääsiäinen, vappu, juhannus, pyhäinpäivä, joulu). Kukapa silloin haluaisi lomailla. Pitää olla kiitollinen, jos saa neljän viikon kesäloman ja pelätä, koska palataan kolmeen viikkoon. Työvuorolistojen teko on ulkoistettu työyhteisön ulkopuolisille henkilöille. Oman työn suunnittelu ja siihen vaikuttaminen on livennyt käsistämme. Oman elämän suunnittelu kolmea viikkoa pidemmälle on mahdotonta. Työnantajalta toivoisi osaamista myös elämänvaihe-johtamiseen. Siinä tuetaan eri elämänvaiheissa olevia työntekijöitä (pienet lapset, sairas vanhempi, omaishoitaja). Meistä moni hoitaa myös vapaa-ajalla läheisiään.
3. Anna meille takaisin toimiva varahenkilöjärjestelmä. Osaavia, tuttuja hoitajia sijaisuuksiin. Nyt rekryfirmoihin ajetaan satoja tuhansia ja sieltä saa tekijän, joskus ja jouluna. Kokonaisvastuu jää aina vakihenkilöstölle. Rekrystä tullaan tekemään perushoitokeikka, nostetaan parempaa palkkaa ja me kirjaamme, hoidamme lääkehoidon, lääkärinkierrot ja omaisyhteistyön. Tämä syö jaksamista.
4. Anna omien johtajien, kuntapäättäjien ja politikkojen tulla kokeilemaan hoitotyötä ja näin osoittamaan arvostustaan. Yhteistyötä oppilaitosten ja peruskoulun kanssa tulisi lisätä. ”Päivä hoitajana” ja tutustuminen oman paikkakunnan hoitoyksiköihin olisi hienoa. Medialta toivoisi positiivisia juttuja ja elävää kuvaa erilaisista hoivayksiköistä. Tosi-tv -sarja tältä saralta puuttuu myös vielä!
5. Anna meille esihenkilö, joka ei uuvu työtaakkansa alle. Sen verran työntekijöitä, että hän tietää meistä muutakin kuin nimet. Olemme yksilöitä. Kehityskeskustelut, fiilisvartit ja livekäynnit työpisteissä lisäävät yhteisöllisyyttä ja tekevät työstämme näkyvää. Esihenkilö on se, joka pitelee sateenvarjoa kaikkien yllä. Tasapuolinen kohtelu ja tietämys, mitä hoitajat konkreettisesti tekevät työssään on tätä päivää. Valmius siirtyä kenttätyöhön tarvittaessa on plussaa.
6. Emme tee etätöitä. Haluamme nähdä livenä ihmiset, jotka tekevät päätökset työhömme liittyen. Haluamme sanoa mielipiteemme ja tulla kuulluiksi. Virtuaalijohtajamalli ei istu sosiaaliseen hoitotyöhön. Hybridimallin voisi ottaa käyttöön niin, että päättävät elimet olisivat säännöllisesti tavattavissa omalla työpaikallamme.
7. Anna meille palkka osaamisemme mukaan. Perushoito sisältää ulkoista ja sisäistä hoitoa. LOP-laskut-tentin, PKV-luvan, KIPU-tentin, LOP-teoria-tentin suorittamalla voi toteuttaa turvallista lääkehoitoa sekä olla vastuussa oman yksikön lääkehuollosta. Osaamme hoitaa ja kohdata ihmisiä vauvasta vaariin, avustaa vaikeasti muistioireista arjen askareissa sekä saattohoitaa kuoleman lähestyessä. Hoitajien joukossa on muistihoitajia, saattohoitajia, kuntohoitajia, tulevia ikävalmentajia sekä monien lisäkoulutuksien suorittaneita. Omaisyhteistyö, kuntoutus ja arjen mielekäs tekeminen kuuluvat työnkuvaan. Yhteistyöverkostomme on laaja: lääkäristä pappiin ja kaikki siinä välissä. Hautaustoimisto tai jalkahoitaja, kaikki hoidetaan. Arvostus ja moniosaaminen mitataan myös rahassa.
8. Aikaa vie mittareiden käyttö, toimintakyvystä ravitsemukseen. Seuraamme, kirjaamme ja teemme tarvittaessa testejä. Työn mielekkyyttä ei lisää lääkkeiden pussitusohjelmien opettelu, eri ohjelmien kautta tavaroiden/palveluiden tilaaminen eikä koneella istuminen. Mielekästä on, kun asiakkaat voivat hyvin ja aikaa jää laadukkaaseen hoitoon.
9. Anna meille riittävä määrä osaavia hoitajia jokaiseen vuoroon. Niin, että pystymme toteuttamaan hoitosuunnitelman mukaista hoitoa, asiakkaan TARPEISTA lähtien. Silloin hän pääsee sovitusti pesulle, ulkoilemaan, syömään muiden seuraan, tarpeille vessaan, toiminnalliseen kuntoutukseen. Hän kokee, että elämä jatkuu hyvänä hoivakodissakin. Hän on osa yhteisöä ja saa päättää siihen liittyvistä asioista. Oikea hoitajamitoitus tulee näkymään asiakkaiden arjessa ja työntekijöiden työn laadussa.
10. Anna voimia kannustaa työyhteisöä eteenpäin ja antaa työkaverille kiitos tästä päivästä. Ota pois riittämättömyyden tunne. Anna anteeksi, etten tänään ehtinyt viemään oma-asukasta ulos. Anna sisua silloin, kun teemme ”vajaalla” töitä. Auta huomaamaan onnistumiset, naura vitsille, tuo suklaarasia taukotilan pöydälle. Sano, että olet hyvä tyyppi. Tiedä arvosi ja usko taitoihisi. Ota vastaan risut ja ruusut. Vahvistu ja opi. Hoitaja on joustava, sosiaalinen moniosaaja eli multitaskaaja. Jokainen meistä tarvitsee jossain kohtaa hoitajaa. Sitä kannattaa pysähtyä miettimään. Yhteiskunnan arvopohjan tason näkee siitä, kuinka se kohtelee heikoimpiaan. Omasta mielestä myös siitä, kuinka se kohtelee niitä, jotka hoitavat heikoimpia.
Lee Jung, lähihoitaja, Super pääluottamusmies
