Jocka Träskbäck: Aluevaltuustossa nollasta sataan

Kirjoittaja on Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja aluevaltuutettu. Kuva: Katariina Rannaste

 

Suomessa tehdään parhaillaan historiaa, kun vuoden 2023 alussa toimintansa aloittavilla hyvinvointialueilla rakennetaan uusia hallintohimmeleitä aiempien hallintokerrosten lisäksi. Tähän mennessä aluehallitus ja aluevaltuusto ovat jo aloittaneet työnsä, jossa rakennetaan käytännössä puhtaalta pöydältä uutta hallintomallia.
Pirkanmaan aluevaltuustolla on edessään mittava urakka, jonka tulokset vaikuttavat tavalla tai toisella maakunnan jokaisen asukkaan elämään. Valmista pitäisi olla vuodenvaihteessa, johon mennessä pitäisi varmistaa jokaiselle pirkanmaalaiselle niin sosiaali- ja terveyspalvelujen kuin pelastustoimen palvelut. Tässä urakassa ei ole aikaa tuhlattavaksi.
Sote-lainsäädännön heikosta valmistelusta johtuen aluevaltuustojen toimintaan jäi valuvikoja, jotka tuottavat parhaillaan päänvaivaa kaikilla hyvinvointialueilla. Sen sijaan, että lainsäätäjä olisi määritellyt valmiiksi tietyn hallintomallin, antoi se hyvinvointialueille vapaat kädet rakentaa omat himmelinsä. Näin ollen jokaisella aluella hallintomalli rakennetaan alusta saakka itse, eivätkä erilaiset mallit ole yhteismitallisia saati vertailukelpoisia.
Paremmalla lainvalmistelulla olisi vältetty tällaisen ongelman syntyminen. Erityisesti talouslukujen pitäisi olla vertailtavissa myös alueittain, mutta nyt siitä ollaan vielä kaukana. Toivottavasti tähän ongelmaan keksitään pian ratkaisu.
Valtuuston toisessa kokouksessa valittiin jäseniä alueen valiokuntiin. Minut valittiin hyvinvointi- ja kokonaisturvallisuusvaliokunnan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, joka on merkittävä näköalapaikka hyvinvointialueen toimintaan ennen kaikkea turvallisuuden saralla. Valiokuntien vastuualueiden jakaminen on vielä hieman kesken, mutta alustavasti tälle valiokunnalle kuuluvat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, yhdyspinnat ja kokonaisturvallisuus.
Valiokunnan lisäksi toimin myös aluehallituksessa varajäsenenä, mikä avaa ikkunan aivan päätöksenteon kovaan ytimeen. Nämä tehtävät tuovat vaikutusmahdollisuuksia, mutta myös vastuuta. Varsinkin kun tiedämme jo ennakkoon, että rahat eivät tule riittämään nykyisen palveluverkoston ylläpitämiseen. Siksi terve talous täytyy kyetä pitämään päätöksenteon keskiössä.
Pirkanmaan ensimmäisen aluevaltuuston tärkeimpiin tehtäviin kuuluu linjaus yksityisen palvelutuotannon roolista sote-palvelujen tuotannossa. Suomessa on noin 18 200 sote-yritystä, joita ilman sote-palveluita ei voida tuottaa tälläkään hetkellä. Olen ollut viisi vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa, jossa olen saanut ilokseni huomata miten joustavasti ja tehokkaasti yksityisiä palvelutuottajia osataan jo nyt käyttää pirkanmaalaisen terveyden hyväksi. Myös kunnat ja kaupungit tukeutuvat enenevässä määrin yksityisiin sote-yrityksiin esimerkiksi palveluseteleillä.
Yksityinen sektori tulee jatkossakin olemaan julkisen palvelutuotannon tärkeä tukijalka, jota ilman suomalaiset jäisivät odottamaan hoitojonoihin. Koska lisää rahaa ei löydy maagisesta taikaseinästä, tulee julkisen sektorin ottaa yksityisen puolen käytänteistä soveltuvin osin myös mallia. Vain yhdessä voimme varmistaa parasta mahdollista hoitoa jokaiselle pirkanmaalaiselle. Siinä voidaan onnistua vain terveellä taloudenpidolla.