ELY torppasi Ahtialan kiertoliittymäsuunnitelmat – Uuden kaasuvoimalan lisäksi Turuntien varteen on tulossa runsaasti toimitilaa yrityksille

Pekka Seppänen ja Toni Laakso saivat vastailla yleisölle vilkkaaseen vuorotahtiin. Kuva: Ahti Granat

Energia ja sen tarve on ollut pitkään julkisuuden ajankohtaisaihe. Venäjän maakaasu, öljy ja hake ovat näillä näkymin lännessä piankin ”uusiutumattomia” luonnonvaroja. Ne eivät kelpaa enää kauppatavaraksi kuin enintään Kiinaan ja Valko-Venäjälle.

Näin laajoja kuvioita ei sentään pohdittu Lempäälän kirjaston kokoustilassa huhtikuun 13. päivä. Tammikuussa 2020 alkunsa saanut energialaitoksen asemakaavan suunnitteluprosessi oli nyt esittelyvaiheessaan. Alustavaa ehdotusta esitteli kunnan elinvoimakaavoittaja Pekka Seppänen.

Kaava käsittää noin yhdeksän hehtaarin maavarauksen, joka sijoittuu Turuntien, Katepalintien ja Ahtialantien risteysten muodostamaan liikennekokonaisuuteen.

Lempäälän kunta omistaa alueesta valtaosan ja Pirkanmaan ELY-keskus lähes koko liikenteellisen suunnittelupohjan.

Yksityistä maanomistusta kaava-alueella on vain vähän. Silti luonnoksen yleisökäsittely kiinnosti erityisesti Ahtialantien varren asukkaita ja aktiivisesti toimivaa kyläyhdistystä parinkymmenen henkilön verran. Syykin on ymmärrettävä: toive Ahtialantien hoitovastuun siirtämisestä kunnalle tai valtiolle kaava-alueen liikennejärjestelyjen edellyttämällä tavalla.

Kaavahankkeessa aiotaan rakentaa Lempäälän Lämmölle uusi voimala Turuntien varteen, Katepalintien risteysalueelle.

Vuosi sitten näytteillä ensi kertaa olleeseen kaavaluonnokseen oli tullut muutoksia. Merkittävin niistä oli alueen liikennettä ohjaavan kiertoliittymän vaihtoehdon poistuminen. Maakunnan ELY-keskus ei ollut pitänyt ratkaisua liikenteellisesti välttämättömänä. Tästä oltiin tilaisuudessa vahvasti eri mieltä aivan kokemuspohjalta.

Energialaitoksen sijoittuminen alueelle oli kuitenkin pääosassa, vaikka sille varattu 0,65 hehtaaria edustikin koko alueen tonttivarauksista vain murto-osaa. Sen toiminnan erikoispiirteistä oli yleisölle vastaamassa Lempäälän Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Toni Laakso.

Muiden yritysten toimitiloille on ehdotuksessa tilaa huomattavasti reilummin. Kaavan edetessä hyväksyttävästi nämä toimitilatontit tulevat myyntiin, Pekka Seppäsen mukaan tietyin rajoituksin. Tontinluovutusehdoissa ohjataan yritysten tuotantotapaa, liikennettä sekä varastointia alueella.

Esittelyn jälkeen virinnyt keskustelu painottui heti alussa toimitilarakentamisen sijaan edellä jo mainittuun liikenteeseen sekä ympäristökysymyksiin. Kaavan osalta riittävän leveä Ahtialantie kevyen liikenteen väylineen olisi Seppäsen mukaan tulevan katusuunnittelun pohjana. Enempää hänellä ei ollut mahdollisuutta kysyjiä vakuuttaa. Myös toistaiseksi hylätyn kiertoliittymän palauttamista kaavaan hän toivoi esitettäväksi suoraan asiasta päättävälle ELY-keskukselle.

 

Ahtialan asukkaiden ja kyläyhdistyksen edustajien suurin huoli
oli alueen tuleva liikenne. Kuva: Ahti Granat

Energialaitoksestakin oltiin toki kiinnostuneita: kyseltiin sen tehosta, rakennuksen koosta, käytettävistä polttoaineista ja tulevasta sijoittumisesta kunnan energiatarpeen siirron kannalta. Seppänen ja Laakso vastailivat näihin asioihin tyydyttävästi, vaikka juuri maakaasuenergian saannin suhteen eletäänkin kriittisiä aikoja.

Biokaasun tuotantoa yhdessä Vesilahden kanssa kaavaillaan, maalämpö sekä geolämpötuotanto ovat nekin maakaasua korvaavia vaihtoehtoja. Hakevoimalaa alueelle ei tule, kuten kunnanhallitus on jo etukäteen linjannut. Laitoksen lopullisen tehon määrittely on vielä kesken, samoin se, saataisiinko kuluttajille tuotteena jatkossa sekä sähköä että lämpöä.

Eräs fakta on, että keskustan tonttitarve edellyttää rautatiesillan viereisen lämpöenergialaitoksen siirtämistä asuntorakentamisen alta. Radanvarren asuttamisen jatkaminen lisää kunnan energiatarvetta sen tuottamisen sijaan. Tiivistyvä kylän keskustarakentaminen sai myös kritiikkiä, vaikka ei tähän esittelyyn varsinaisesti liittynytkään.

Energialaitoksen tuottama lämpö ohjataan Katepalin suuntaan ja yhdistetään siellä nykyiseen tuotantoinfraan. Toni Laakson mukaan lämpöä siirrettäessä on otettava huomioon sopiva etäisyys energiahukan välttämiseksi ja toisaalta joustavan logistisen yhteyden ylläpitämiseksi laitokseen.

 

Aikataulusta Pekka Seppänen totesi sen, mikä olisi hankkeen kannalta toivottavinta. Kaavaa valmistellaan siten, että kesään mennessä olisi yhdyskuntalautakunnan ja kunnanhallituksen käsittely käyty läpi. Myös kuntalaisten kirjalliset huomautukset siihen liittyen toivottiin saatavan samassa aikataulussa. Syksyllä asia tulee kunnanvaltuustoon päätettäväksi.

Pohjatyöt alueella käynnistyisivät sen jälkeen eli viimeistään ensi vuonna. Niiden yhteydessä rakennettava toimitilojen vesihuoltoyhteys saattaa jatkossa hyödyttää myös alueen kotitalouksien vesiliittymätarpeita.

Kohteesta laadittu kaavaseloste liitteineen löytyy kunnan nettisivuilta ja antaa kokonaiskuvan hankkeen toteutumisedellytyksistä.

 

Lue myös:

Maakaasua alkaa mahdollisesti virrata Ahtialaan – Turuntien varteen suunnitellaan uutta lämpölaitosta