Ensimmäiset hyvinvointialueen valtuustovaalit pidettiin tammikuussa. Pirkanmaalaiset valitsivat aluevaltuustoon 724 ehdokkaasta 79 valtuutettua. Olen yksi valituista. Kiitos äänestäjille ja muille kannustaneille. En ole aiemmin toiminut puoluepolitiikassa, tosin tunnen pitkäaikaisen kunnallisen viranhaltijataustani kautta politiikan kenttää. Ensikokemukset aluevaltuuston kolmesta kokouksesta ja oman puolueryhmän monista istunnoista ovat lupaavia. Näkemyksiäni myös avartaa lakisääteinen hyvinvointialueen tarkastuslautakunta, johon aluevaltuusto minut nimesi.
Pirkanmaalla on 23 kuntaa, joista kymmenen jäi ilman edustajaa aluevaltuustoon. Nämä kunnat ovat Akaa, Mänttä-Vilppula, Pälkäne, Ikaalinen, Virrat, Urjala, Ruovesi, Kuhmoinen, Kihniö ja Juupajoki. Pienimmistä alle 5 000 asukkaan kunnista valtuustoon pääsi edustaja Punkalaitumelta ja Vesilahdesta. Tampereelta valtuutettuja on 40 ja Lempäälästä neljä. Aluevaltuustopaikkaa vaille jääneiden kuntien edustajia on valittu valiokuntiin ja muihin hyvinvointialueen luottamuselimiin.
On ennakoitu, että hyvinvointialueen valta keskittyy tamperelaisille ja Tampereen keskusseudulle. Muun Pirkanmaan ja etenkin ilman valtuustopaikkoja jääneiden kuntien pelätään jäävän ”lapsipuolen asemaan”. Näin ei saa käydä. Hyvinvointialue ja sen valtuusto vastaavat lain velvoittamalla tavalla koko Pirkanmaan ja kaikkien pirkanmaalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista. Minulla on pitkäaikainen kokemus Tampereen kaupunkiseudun kuntien (Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Orivesi ja Vesilahti) yhteistyöstä. Sieltä on myönteistä kerrottavaa. Tampere on yhteistyökykyinen ja -haluinen ja kuuntelee pienempiään. Näin oletan tamperelaisten hyvinvointialueellakin tekevän. Aluevaltuusto on yleisillä vaaleilla valittu toimielin, ei siis toimielin, johon kunnat valitsevat edustajansa.
Lempäälä ja Vesilahti palaavat terveystoimessa saman katon alle. 1970-luvulla perustettiin kansanterveyslain mukainen Lempäälän-Vesilahden kansanterveystyön kuntainliitto, myöhemmin kuntayhtymä. Lempäälän kunnanvaltuuston päätöksellä kuntayhtymä purettiin 1990-luvun puolivälissä, ja molemmat kunnat hoitivat sosiaalitoimen ohella terveystoimensa itsenäisesti.
Reilut kymmenen vuotta sitten säädettiin Paras-laki. Sen mukaan sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja tuli olla vähintään 20 000. Lempäälä sen yksinään täytti, Pirkkala ja Vesilahti yhdessä. Näillä kolmella kunnallahan oli jo yhteisesti hyväksytty sosiaali- ja terveystoimen aiesopimus, mutta Lempäälä jatkoikin itsenäisenä. Pirkkala ja Vesilahti muodostivat Pirkkalan yhteistoiminta-alueen.
Maailma muuttuu. 1.1. 2023 Lempäälä ja Vesilahti ovat osa samaa isoa hyvinvointialuetta. Toivottavasti tästä löytyy molempien kuntien palvelusten käyttäjille synergiaetuja.
Hyvinvointialueen haasteet ovat valtavat. Niitä ratkomaan ja noin 19 000 työntekijää johtamaan aluevaltuusto valitsee 2. toukokuuta ykkösviranhaltijan, hyvinvointialuejohtajan. Valinnassa on onnistuttava ja aluevaltuuston muutoinkin valtaviin haasteisiin vastattava. Näihin haasteisiin myöhemmin.
Erkki Paloniemi
