Sotapolku.fi on maailman ensimmäinen karttapohjainen veteraanimatrikkeli, johon voi tallentaa ja etsiä sodissa olleiden tietoja. Palvelu lanseerattiin itsenäisyyspäivänä 2016. Palvelun pohjana on arkistolaitoksen julkaisema ”Suomen sodissa 1939−45 menehtyneet” -tietokanta. Siinä on siis kaikki sankarivainajamme tallennettuna. Sinne voi ja kannattaa lisätä omia sodassa olleita sukulaisiaan kuvan kera.
Palvelussa on mukana noin 28 000 rekisteröitynyttä käyttäjää ja se kasvaa koko ajan. Palvelulla on myös noin 25 000 ihmisen Facebook-ryhmä, joka toimii keskustelualustana sekä neuvontapalveluna. Palvelua tuottaa 80 hengen sotahistorian harrastajista koostuva karttaryhmä, joka rakentaa joukko-osastojen sotapolkuja. Tätä vapaaehtoisten merkittävää palvelua tukevat mm. kaikki veteraani- ja lottajärjestöt, reservijärjestöt, puolustusvoimat, MPK ja YLE. Sotapolku.fi:llä on myös kasvava noin 800 hengen kannattajaryhmä, joka tukee hanketta taloudellisesti.
Olen ollut hankkeessa ja karttaryhmässä mukana ensimmäisestä kokouksesta YLE:n tiloissa 6. joulukuuta 2016 alkaen. Taisin olla silloin ainoa paikalla ollut pirkanmaalainen. Olen rakentanut talvisodan JR 17 ja 2. Prikaatin sekä jatkosodan JR 23 ja VP 23 sotapolut. Lisäksi olen lisännyt Lempäälän sankarivainajien kuvat ja toimittanut lukuisien tuttujen veteraanien tiedot sivustolle. Työ jatkuu.
Mitä hyötyä on Sotapolku.fi palvelusta? Palvelu auttaa selvittämään niitä paikkoja, tapahtumia ja polkuja, joita vanhempamme ja isovanhempamme kulkivat sodan vuosina. Jos veteraanin tiedot ovat tallennettuna palveluun ja hänen joukko-osastojensa polut on rakennettu sivustolle, henkilöhaussa löytää hänen tietonsa ja sotapolkukartan, josta klikkaamalla selviää, mitä missäkin tehtiin ja tapahtui.
Kaikista joukko-osastoista ei ole vielä sotapolkuja rakennettu. Alussa tarkoituksena oli tehdä polkuja lähinnä rykmenttitasolla, mutta pataljoonittainkin on polkuja tehty. Koulutuskeskuksistakin ja sotasairaaloista on tiedot viety järjestelmään. Yksittäisen sotilaan osalta polku saattaa katketa tai loppua haavoittumiseen tai kaatumiseen.
Henkilöitä voi hakea nimellä tai eri taustatiedoilla hakusanana vaikka kotikunta, talvisota, joukko-osasto. Linkkejä klikkaamalla saattaa päästä lukemaan siihen hetkeen kuuluvaa sotapäiväkirjaa. Arkistolaitos on tehnyt valtavan työn digitoidessaan kaikki saatavilla olevat sotapäiväkirjat kansallisarkiston sivuille.
Osa sotapäiväkirjoista on tuhoutunut sodan melskeessä. Polun sivuilla on myös valokuvia kohteista. Ne voivat olla SA-kuvia, joita on digitoitu 160 000, tai kansalaisten omia kotiarkistokuvia.
Palvelu nostaa keskiöön yksittäisen sotilaan, sen avulla voi myös tarkastella eri joukko-osastojen sodan kulkua tai vaikkapa lempääläläisen Vilho Mattias (Matti) Järvensivun sotapolkua. Profiiliin on lisätty valokuva ja hänen perustietonsa. Järvensivun sotapolku käsittää molempien sotien vaiheet ja siinä on kaikkien hänen joukko-osastojensa polut sekä sotasairaala- ja koulutuskeskustiedot.
Tampereella vuonna 1916 syntynyt Matti Järvensivu oli aloittanut metsänhoitajan opinnot Helsingin yliopistossa syksyllä 1938. Mainittakoon, että sotaan osallistuneista metsäylioppilaista kuoli sankarivainajina peräti 39 prosenttia. Kesällä 1938 Järvensivu oli monen muun suomalaisen tavoin osallistunut linnoitustöihin Karjalan kannaksella.
Hän palveli talvisodassa JR 17 (JR 7) neljännen komppanian eli lempääläiskomppanian joukkueenjohtajana. JR 17 oli pohjoishämäläinen joukko-osasto. Järvensivun talvisodan sotapolku näkyy kokonaisuudessaan. JR 17 perustettiin Tampereella. JR 7 kävi raskaat puolustustaistelut Summassa ja Viipurissa, joissa molemmissa asemat pidettiin. Viipuria ei vallattu. Molemmista paikoista löytyi SA-kuvia kertomaan sodan karua todellisuutta.
Jatkosotaan Matti Järvensivu lähti Lempäälästä JR 23 I pataljoonan ensimmäisen komppanian joukkueenjohtajana. JR 23 oli hämäläinen joukko-osasto. Juna vei Pohjois-Karjalaan Hammaslahteen, josta marssittiin kohti ensimmäistä taistelua Korpiselkään. Sieltä seurasi 300 kilometrin matka Syvärille. Järvensivu haavoittui käteen ennen Syväriä Tuuloksen valtauksessa 4. syyskuuta 1941. Sen jälkeen seurasi jakso 10. sotasairaalassa Tampereella ja jakso 1. koulutuskeskuksessa Hyrylässä. Järvensivu lähetettiin jatkosodan ratkaisutaisteluihin Nietjärvelle, jossa hän kaatui Katitsalammella 13. heinäkuuta 1944.
Klikkaamalla ja hakemalla sotapäiväkirjasta voi löytää Järvensivun kuolettavan haavoittumisen.
Miten viedä sodassa olleiden sukulaisten tietoja sotapolkuun?
Tiedot löytyvät sotilaspassista tai kantakortista. Kantakortin voi tilata Kansallisarkistosta. Siitä selviävät muun muassa joukko-osastot palvelusaikoineen, sotasairaalat, koulutuskeskukset, HTK:t (henkilötäydennyskeskukset). Sankarivainajienkin tietoja voi täydentää.
Mukaan voi liittää armeija- tai sota-aikaisen valokuvan skannattuna.
Toivottavaa on, että Sotapolku.fi-palvelu saisi mukaansa lisää toimijoita ja sitä kautta lisää henkilöitä sekä joukko-osastoja, jolloin palvelun kattavuus ja käytettävyys paranee entisestään.
Sunnuntai-iltana 15. toukokuuta kello 18 Kaatuneitten muistopäivänä on Lempäälän sankarihautausmaalla Lempäälän Reserviupseerikerhon ja Lempäälän Sotaveteraanien ”Nimet hautakivissä” -tilaisuus, jossa käydään läpi joidenkin lempääläläisten sankarivainajan elämäntarina. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan.
Hannu Tapola, sotahistorian harrastaja, Lempäälä
Teksti perustuu osin Mika Wistin tekstiin ”Maailman ensimmäinen karttapohjainen veteraanimatrikkeli”. Mika Wist on yksi Sotapolku. fi – palvelun perustajista.
