Kaatuneiden muistopäivänä 15. toukokuuta Lempäälän sankarihaudalla pitämänsä puheen aluksi Lempäälän ev.-lut. seurakunnan edustaja, kirkkovaltuutettu Veikko Kuumola muistutti, että sankariristille oli kokoonnuttu muistamaan kaikkia sodissamme kaatuneita ja erityisesti Lempäälän kunnan talvisodan 44 ja jatkosodan 141 sankarivainajaa.
− Kunnioitamme niin 1918 päättyneen sodan, talvi- ja jatko-, Lapin sodan, sekä myös Karjalaan jääneiden muistoa, sanoi Kuumola, jonka mukaan sotiemme muisto on sodan jälkeisille sukupolville ollut tärkeässä roolissa vaikuttamassa suhtautumisessamme Suomen maapuolustustyöhön.
− Itsenäisyyden säilyttäminen ei ole itsestään selvää. Sen eteen on tehtävä ja tehdään työtä koko ajan.
Talvisodassa palveli muiden joukossa myös Veikko Kuumolan isä, reservin korpraali Vilho Kuumola. Hän palveli Lempäälän Manttaalitalolta sotaan lähteneessä Jalkaväkirykmentti 23:ssa Metsäpirtissä ja Taipaleessa.
− Täällä isäni monet aseveljet ovat saaneet viimeisen leposijansa.
Lempäälässä aktiivisesti toiminut, monien tuntema sotaveteraani, reservin alikersantti Olli Hovi Hulaudesta kertoi Veikko Kuumolalle kerran syyn, miksi hän korkeasta iästään huolimatta jaksoi osallistua tilaisuuksiin, joiussa muistetaan sankarivainajia.
− Me olemme jo kauan sitten yhdessä päättäneet, että tämä homma hoidetaan loppuun asti, hän oli sanonut.
− Tuo sotaveteraanin esimerkki asioiden hoitamisesta siten, että hommat hoidetaan loppuun asti ja näin muistot ei himmene, olkoot meille kaikille hyvänä esimerkkinä. Olli Hovin veli vänrikki Vilho Hovi kaatui Äyräpäässä 1941 ja on myös haudattuna tänne.
Viitaten Venäjän 24. helmikuuta tekemään ”häikäilemättömään hyökkäykseen, agressioon ja voimankäyttöön itsenäistä Ukrainan valtiota vastaan” Kuumola totesi Euroopassa palatun totaaliseen sodankäyntiin.
− Järkevää syytä Venäjän hyökkäykseen ei ole löytynyt.
Kuumola totesi, että Venäjän sotaretki Ukrainaan alkoi niin nopeasti, etteivät venäläiset sotilaat tienneet, mikä heitä Ukrainassa kohtasi.
− Venäjän propaganda oli kertonut erheellisesti heille menosta Ukrainaan vapausretkelle. Yhtymäkohtia nykymenosta Ukrainassa Suomen talvisotaan on paljolti nähtävissä. Suomessa ehdittiin tosin sodan alta pääosin evakuoida siviilit.
Olemme Kuumolan mukaan viime aikoina kokeneet saman kuin ennen talvisotaa eläneet kokivat.
− Nyt Euroopan vapaat kansakunnat hakevat yhteistyöstä voimaa arvojensa puolustukseen. Monelle on tullut selväksi omien puolustusvoimien merkitys suojaamassa yhteiskuntaamme, sen demokraattista päätöksentekoa, kansalaisyhteiskuntaa ja hyvinvointia.
− Nykyään me tiedämme, että viime sotiemme uhrit ja sotaponnistelut eivät olleet turhia. Ajatuksemme ovat tänään omissa sotaponnisteluissamme itsenäisyyden säilyttämiseksi ja nyt samaa kamppailua käyvässä Ukrainassa. Toivomme, että tulevat turvallisuusjärjestelymme ja meidän kaikkien omat ponnistelut ja myös omat puolustusvoimat nostavat kynnystä uhmata kansaamme jatkossa, päätti Kuumola.
