MM-asiantuntija Esa Keskinen Suomen uskomattomasta menestysputkesta: ”Pelaajat saadaan sitoutumaan ja kaikki tehdään yhdessä”

Unohtumattomat jääkiekon MM-kisat Tampereella on pelattu ja Suomi saavutti historiansa neljännen maailmanmestaruuden. Pirmedioiden MM-asiantuntija, leijonalegenda Esa Keskisen mukaan yhtenäisyys on suurin syy Leijonien menestyksellä nyt ja edellisissä kisoissa.
Mikael Granlund tuulettaa tasoitusmaalia. (Kuva: Suomen Jääkiekkoliitto)

Suomi on hurjassa menestysputkessa. Vuonna 2019 tuli MM-kultaa. Vuonna 2020 kisoja ei pelattu koronan vuoksi, mutta vuonna 2021 Suomi otti MM-hopeaa ja nyt maailmanmestaruuden. Ja tätä ennen helmikuussa Leijonat taisteli olympiakultaa.

– Menestyksen takana on maajoukkueen loistava johtoryhmä ja se, että pelaajat saadaan sitoutumaan. Kaikki tehdään yhdessä. Jos joukkuehenki on hyvä niin homma käy. Vaikka Suomella ei aina ole paras pelaajamateriaali niin ryhmäkemia nostaa joukkueen suoritusta. Ja se paranee aina turnauksen edetessä, kun ryhmä tiivistyy, Keskinen selvittää.

Siinä missä Kanada, Ruotsi ja Tšekki ailahtelevat, eivätkä syty jokaiseen peliin niin Suomi jauhaa ottelusta toiseen kurinalaisesti.

– Muita maita ei ehkä aina jokainen peli kiinnosta ja sitten, kun pitäisi pelata tosissaan, se ei peli ei lähdekään kulkemaan nappia painamalla, Keskinen miettii.

Hän on varsin luottavainen siitä, että Suomen menestysputki saa jatkoa.

– Vesi kielellä odottan jo ensi vuotta.

Upea ja vaiherikas loppuottelu

Sunnuntainen finaaliottelu oli upea näytelmä, josta ei draamaa puuttunut.

Miro Heiskanen torpattiin rumasti päin tolppaa juuri ennen Kanadan 3–2-kavennusta. (Kuva: Suomen Jääkiekkoliitto)

– En muista, että olisin koskaan nähnyt vastaavaa. Mentiin pitkän kaavan mukaan ja pelisä oli jos jonkinmoisia vaiheita. Aina ei tiennyt, miten menee jäähyt ja valmentajien haastot. Oli tapahtumia koko rahan edestä, Keskinen tiivistää.

Kanadan tekemä 1–0-maali oli ensimmäinen ylivoimaosuma, joka Suomea vastaan turnauksessa tehtiin.

– Siinä tuli läpisyöttö neliön keskeltä. Sitä ei saisi koskaan päästää. Anttilakaan ei saanut sitä pitkällä mailallaan katki, Keskinen huomauttaa.

Kolmannessa erässä Suomi iski kymmenen minuutin sisällä kolme kertaa. Tasoitus tuli ylivoimalla viidellä kolmea vastaan. Moni mietti, tekikö tuomari virheen antaessaan Kanadalle toisen jäähyn.

Voittomaali on syntynyt ja juhlat ovat alkaneet. (Kuva: Suomen Jääkiekkoliitto)

–Mielestäni se oli jäähy. Jos lyödään mailaan ja se putoaa kädestä, se on jäähy. Nyt kanadalainen löi mailaan altapäin ja Heiskan oma maila nousi Heiskasen kasvoihin. Se oli siinä ja siinä, mutta ei se mielestäni väärä tuomio ollut. Muutama jäähy jäi Kanadalle myös viheltämättä ja toinenkin viidellä kolmea vastaan -ylivoima olisi ollut paikallaan. Tuomarit vähän jäätyi, katsoi minkälaisten lasien läpi tahansa, Keskinen sanoo.

Mikael Granlund vastasi Suomen tasoituksesta ja 2–1-johtomaalista.

– Tasoitusmaalissa Granlundilla oli toinen polvi maassa, kun hän laukoi suoraan päätykiekosta. Siinä oli taitoa, jota kaikilla ei ole. Toinen Granlundin maali oli sitten huikea laukaus. Mietin 1–1-tasoituksen jälkeen, että sama ketju pitäisi laittaa jatkamaan ylivoimaa, koska pitäisi peluuttaa niitä pelaajia, jotka ovat kuumia. Toinen ylivoima pelasi siinä kuitenkin aika pitkään ja Granlundin kentälliselle ei jäänyt kauheasti aikaa. Onneksi ehtivät kuitenkin vielä siinä ylivoimassa jäälle ja saatiin se maali, Keskinen analysoi.

Leijonien 3–1-osumassa nähtiin taas upea laukaus Joel Armialta.

Voittomaalin iskenyt Sakari Manninen esittelee kultamitaliaan. (Kuva: Suomen Jääkiekkoliitto)

– Se kenttä oli Suomen paras. Armialta nähtiin huima veto suoraan Lammikon aloituksen jälkeen. Jälleen huomattiin, miten tärkeitä aloitukset ovat, Keskinen toteaa.

Tuon maalin jälkeen yleisö odotteli jo juhlan alkua ja niin taisi odotella leijonalaumakin. Kanada näytti kuitenkin suuruutensa nousemalla vielä tasoihin.

– Kanadalta vähän bensa loppui, mutta sitten tiukassa paikassa aina joku löytyy keino. Ihme joukkue, että se tuosta vielä nousi. 3–2-maalissa Suomella oli pientä paniikkia ja merkkausvirhe. Siinä olisi myös voinut viheltää jäähyn Kanadalle, kun (Miro) Heiskanen sai poikittaisen mailan selkään, Esa Keskinen miettii.

Kanadan kapellimestari oli tähtihyökkääjä Matt Barzal.

– Aina kun hän sai sai jatkoajallakin kiekon, meni kylmät väreet ja odotti, että mitä nyt tapahtuu, Keskinen sanoo.

Hänen mukaansa jääkiekon maailmanmestaruutta ei pitäisi ratkaista niin, että jatkoajalla pelataan kolmella kolmea vastaan.

– Se on aika hölmöä, kun on näin suuret panokset. Se on raaka tapa ratkaista.

Suomen kapteeni Valtteri Filppula pääsi nostamaan ensimmäisenä mestaruuspytyn. (Kuva: Suomen Jääkiekkoliitto)

Jatkoajalla maalipaikat olivat vähissä, kunnes Kanadan Thomas Chabot otti typerän jäähyn keskialuella.

– Viimeisillä voimilla tuollainen ratkaisu ja selkeä jäähy. En tiedä, mitä hänen päässään liikkui. Kyllä kaverin ilmeestä sitten näki jäähyllä ja pelin jälkeen, että mitä tuli tehtyä, Keskinen sanoo.

Lopulta Sakari Manninen pääsi tälläämään Suomelle voiton ylivoimalla Mikael Granlundin ja Miro Heiskasen esitystä.

– Se näköjään Mörkö, Granlung tai Manninen, jotka tekevät ne tärkeät maalit, eikä se ole ihan sattumaa. Nämä ovat kovissa paikoissa kovia kavereita, Keskinen sanoo.

Hän nostaa onnistujaksi koko Suomen joukkueen. Yksilöinä Keskisen mukaan erottuivat etenkin maalivahti Jussi Olkinuora, puolustaja Mikko Lehtonen sekä hyökkääjät Sakari Manninen, Mikael Granlund ja Marko Anttila.

– Sieltä voisi oikeastaan nostaa esiin todella monta pelaajaa, riippuen siitä, mitä pelissä arvostaa.