Jääkiekon MM-kisojen kokonaisvoitoksi arvoidaan 5 – 10 miljoonaa euroa. Kisojen kokonaisbudjetti oli noin 21 miljoonaa euroa.
Kaikkiaan pelejä Tampereen uljaalla Nokia-areenalla ja Helsingin jäähallissa seurasi noin 400 00 henkeä, mikä tekee keskiarvoksi noin 57oo silmäparia/peli.
Television kautta Suomen ja Kanadan välistä finaalia katseli karkeasti kolmisen miljoonaa suomalaista ja globaalisti noin 250 miljoonaa ihmistä.
Pökerryttävät luvut kertovat, että urheilu liikuttaa ihmisiä ja rahaa.
Toukokuun alun varsin tuikitavallinen viikonloppu Lempäälässä. Ideaparkissa kisattiin judon SM-kisojen tiimoilla, Hakkarin liikuntahallilla pelasivat puolentusinaa masters-sarjan naislentopallojoukkuetta SM-mitaleista, Hakkarin maastossa hurauttelivat puolestaan pyöräsuunnistajat omien kisojensa merkeissä ja Sääksjärven tekonurmella pelattiin usemmankin ikäluokan jalkapallo-otteluita.
Eli myös mikrotasolla urheilu liikuttaa väkeä. Jokainen yllämainitusta kattauksesta Lempäälään tuleva ulkopaikkakuntalainen sai ripauksen Lempäälä-tietoutta lisää ja vuorenvarmasti kukin jätti tänne myös euroja, kuten esimerkiksi tapahtumapuffetteihin, kauppoihin, huoltoasemille ja ruokapaikkoihin.
Virkeä urheiluelämä on elinkeinoelämälle ja yrityksille tärkeä kumppani. Totta kai myös toisin päin. Ilman yritysten markkinointitukea ei Suomessa järjestettäisi jääkiekon MM-kisoja eikä Lempäälässä pelattaisi vaikkapa varsin korkeatasoisia jääkiekon Suomi-sarjaa tai lentopallon ykkössarjaa.
Symbioosi hyödyttää siis kumpaistakin osapuolta.
