Niin kuin Juha Kuisma kolumnissaan 22. 6. 2022. Vapaussodan ja kapinan aikoihin Kärjen sukutila sijaitsi Vesilahden Hinsalassa, ei Säijässä. Maanomistusta Kärjellä, niin kuin monella muullakin Hinsalan talolla oli myös Vesilahden Säijässä Pyhäjärven tällä puolella. Tästä olikin syntynyt Vesilahden tienoolla loru: ” Jok´ on muualla liiaks´, menköön Hinsalaan piiaks´. Sataa taikk´ on poutaa saa Säijän selkää soutaa”.
1920-1930 lukujen taitteessa Suoritettiin Hinsalassa vihdoin uusjako/uusjaon tarkistus. Jakoa oli yritetty jo aiemmin, mutta yhteisymmärrystä ei oltu saavutettu. Tosin Typpy siirtyi vapaaehtoisesti Säijään vuonna 1792, kun Typyn asettamat ehdot täytettiin. Uusjaossa Säijään siirtyi kolme kantatilaa ja muutama pienempi maatila. Näitä Säijään siirtyneitä kantatiloja oli Heikkilä, Friari ja Kylä-Kärki, joka jaettiin neljään osaan August Kärjen kuoleman 1928 jälkeen. Vielä ennen kuolemaansa vuonna 1925 August kertoi pojalleen Fransille, isoisälleni perimätiedon, jonka mukaan hän olisi ollut 18. Kärjen isäntä: ” Suvussamme säilyneen kertomuksen mukaan on tätä Kärjen taloa viljellyt ja asuttanut 18 sukupolvea.” (SKS:n arkisto tallenne 7556). Näin ollen minä olen ollut sitten 21. Kärki tällä tilalla.
Virallinen asiakirjatieto vahvistaa tämän saman tilan olleen katkeamatta Kärjen suvulla vuodesta 1540 (tri Ilmari Kärjen sukututkimus vuonna 1952). – Sen vanhempia asiakirjoja ei ole .
Augustin leski Miina Kärki oli ollut vihainen maatilan siirrosta takamaille Säijään. ” Sinne Ihanasuon korpeen, susien keskelle”!
Mikko Kärki
