Erkki Paloniemi: Pelastustoimi on tärkeä osa hyvinvointialuetta

Erkki Paloniemi.

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023. Tuolloin sosiaali- ja terveystoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät siirtyvät kunnilta ja muilta ao. toimijoilta hyvinvointialueiden vastattavaksi. Pirkanmaalla noin 19.000 henkilöä siirtyy uuden työnantajan leipiin ja heistä Pirkanmaan pelastuslaitokselta siirtyviä on vajaat 700 työntekijää. Pirkanmaan hyvinvointialueen vuotuinen budjetti tulee olemaan runsaat 2 miljardia euroa, josta pelastustoimen osuus lienee noin 2 %:ia eli runsaat 50 miljoonaa euroa.

Aluevaltuustovaalien aikana palo- ja pelastustoimen asiat jäivät harmittavasti sosiaali- ja terveydenhuollon varjoon. Vaalien jälkeen ja myös aluevaltuustotyössä pelastustoimi on mielestäni saanut sille kuuluvan arvostettavan paikkansa. Tässä kirjoituksessani tuon esille Pirkanmaan pelastustoimen ja vapaapalokuntien toimintoja ja kurkistan Lempäälän ja Vesilahden palo- ja pelastustoimen lähiajan historiaan.

Pirkanmaan pelastuslaitos (vuoteen 2013 saakka Tampereen pelastuslaitos) aloitti toimintansa vuonna 2003, vuoden ennen Suomen muita alueellisia pelastuslaitoksia. Olin allekirjoittamassa Tampereen kaupungin valtuustosalissa Tampereen kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen vieruskumppanina Vesilahden kunnan puolesta asiakirjan, jolla sinetöitiin uusi pelastuslaitos. Tätä ennenhän kunnat hoitivat palo- ja pelastustoimensa itsenäisesti. Lakisääteinen uudistus oli tarpeellinen ja onnistunut. Pirkanmaan pelastuslaitos on toiminut hyvin kattaen nykyisin 23 Pirkanmaan kuntaa. Aluepelastuslaitoksen aloittaessa toimintansa toimin kahden vuoden ajan Tampereen kehyskuntien edustajana pelastustoimen neuvottelukunnassa.

Pelastuslaitoksen keskeiset tehtävät lain mukaan ovat onnettomuuksien ennaltaehkäisy, ihmisten ja omaisuuden pelastaminen, ympäristön suojaaminen sekä normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen. Pirkanmaan pelastuslaitos toteuttaa tällä hetkellä myös ensihoitopalveluita Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa Tampereen, Pirkkalan, Nokian, Lempäälän, Valkeakosken, Vesilahden, Ylöjärven, Akaan ja Urjalan kunnan alueella sekä vastaa osaltaan ensivastetoiminnasta koko Pirkanmaalla. Edellä oleva tehtäväluettelo kertoo, kuinka tärkeä toimija pelastuslaitos on. Se on meidän jokapäiväisen arkemme turva ja kansalaisten mielipidemittauksissa poliisitoimen ohella erittäin korkealle arvostettu palvelu.

Pirkanmaalla on 47 vapaapalokuntaa, joista kolme Lempäälässä ja kaksi Vesilahdessa. VPK:t ovat palo- ja pelastustoimen jalustaa ja korvaamaton lähipalvelu jokaiseen Pirkanmaan kolkkaan ja savuun. On ensiarvoisen tärkeää, että vapaapalokuntatoiminta saa Pirkanmaan hyvinvointialueen puitteissa vähintäänkin nykytasoiset toimintaresurssit.

Tein kunnanjohtaja- ja kunnansihteeri aikana ja osin vieläkin kiinteää yhteistyötä Vesilahden palokuntien, etenkin Länsi-Vesilahden VPK:n kanssa. Arvostavat terveiset entisille ja nykyiseille toimijoille ja yhteistyökumppaneille.

Vesilahdessa oli oma palotoimi 1990 alkupuolelle asti. Kalevi Kortesmaa eläköityi ja Lempäälän palopäällikkö Veikko Kivelästä tuli myös Vesilahden palopäällikkö. Veikon jälkeen tehtävää hoiti Peltolan Pentti. Yhteistyö Lempäälän kanssa toimi mielestäni hyvin ja rakentavasti.

Pirkanmaan pelastuslaitos on erittäin hyvin toimiva ja ajassa uusiutuva laitos. En näe uhkakuvia etteikö se tule sitä olemaan hyvinvointialueen hoivissakin. Suuri uudistus ei nähdäkseni tuo mullistuksia pelastustoimeen eli siltä osin voimme elää luottavaisin mielin.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen pitkäaikainen pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen jäi äskettäin eläkkeelle. Hyviä eläkepäiviä OPO. Teit hienoa työtä, jota sain vuosien yhteistyökumppanina olla läheltä todistamassa. Leppoisia eläkepäiviä!