Kuisma: Oy Kesälaidun

Juha Kuisma.

Tietokilpailukysymys paikallistietouden alalta: – Mikä oli Oy Kesälaidun ? Ja vastaus: Oy Kesälaidun oli Juhani Arajärven lasten yhteisomistuksessa ollut Mattilan talo Lempäälän Hauralanniemen Sukkilassa. Mattila oli Arajärven lasten  osakeyhtiömuotoinen kesäpaikka/maatila 1930-luvulla, kunnes yhteisomistus purettiin 1938. Tällöin Hauralan Mattila siirtyi Kaarlo ja Saara Tuurnan omistukseen. Saara Tuurna oli Juhani ja Sofie Arajärven tytär.

Nämä järjestelyt taas liittyivät siihen, että raha-asiansa hyvin hoitanut pankinjohtaja Arajärvi oli hankkinut Vihdistä Kourlan kartanon, joka oli sijainniltaan lähempänä Helsinkiä. Kourlassa Arajärvi mm. juhli 70-vuotispäiviään, jolloin hän samalla erosi KOP:n johtokunnasta. Toisin sanoen jäi eläkkeelle 1937. Perheen nuorinta lasta Matti Arajärveä kasvatettiin Kourlan kartanon isännäksi, mutta hän kuoli talvisodassa. Uudessa tilanteessa perheen tyttäristä Eeva otti vastuun Kourlan kartanosta.

Mutta oliko itsenäisyyssenaattori Juhani Arajärvi lempääläinen? – Ei ollut. Häneen sopii kyllä nykyaikainen termi ”monipaikkainen”, jolloin Lempäälä oli yksi hänen paikoistaan. Mattilan Arajärvi hankki omistukseensa jo 1909 eli se kuului Arajärville melkein 30 vuotta. Kirjoilla Arajärvi oli kuitenkin Tampereella, jossa hän työskenteli KOP:n konttorin pankinjohtajana, kaupunginvaltuustossa sekä Aamulehden johtokunnan puheenjohtajajana. Arajärvien osoite Tampereella oli niinkin komea kuin Kauppakatu 10. Vuonna 1918 Arajärvet muuttivat Helsinkiin, sillä Arajärvestä tuli KOP:n johtokunnan jäsen.

Lyhyt matka Tampereelta Lempäälään lisäsi Arajärvien oleskelua Mattilassa. Varsinkin perheen lukuisat lapset oppivat pitämään sitä kesäkotinaan: tuosta tuo nimikin Oy Kesälaidun. Talon töistä vastasi tietenkin vouti ja työväki. Mutta muistetaan Arajärven nuorempana osallistuneen mm. elonleikkuuseen. Tarvittaessa Arajärvi oli osaava maatalouden ammattilainen, olihan hänen isänsä ollut Urjalan Honkolan kartanon legendaarinen pehtoori, sukunimeltään Alin. Arajärven äiti oli puolestaan ylvästä Eerolan sukua Vesilahdelta.

Lempäälän yhtenä etuna oli rautatien läheisyys, myös Helsingin matkojen kannalta. Tästä kerrotaan juttua Arajärven ehtimisestä senaatin kokoukseen.  Mattilan silloinen etumies karauttaa hevoskärryillä Lempäälän rautatieasemalle, missä Helsingin juna jo seisoo: -Seisattaa junaa, senaattori ajaa jo partaansa!  Ja juna odotti sen verran, että senaattori ehti junaan, maan asioita hoitamaan.

Se rakennus, jossa Arajärvet viettivät Lempäälän Mattilan kesiään, oli historialtaan erikoinen. Kyseessä oli komea säätyläishuvila, joka alun perin oli rakennettu ihan toisaalle, Sippolaan. Siellä Arajärven anoppi Marie Charpentier oli tottunut viettämään kesiään. Arajärvi halusi lastensa ja anoppinsa viettävän kesiään yhdessä, joten kaikessa hiljaisuudessa, kellekään etukäteen mitään puhumatta, hän osti tuon Sippolassa olleen huvilan, siirrätti sen Lempäälään Toutosen rannalle. Anopille oli täysi yllätys, että huvila oli sama, pöytäliinat samat ja astiat kaapissa samoilla paikoillaan. Talosta tulikin Arajärven lapsille ”Mummula” niin kauan kuin Marie Charpentier eli.

Entä ovatko muut tunnetut Arajärvet samaa sukua? Kyllä. Esimerkiksi Pertti Arajärvi on Juhanin veljen, Aamulehden talousjohtaja Wäinö Arajärven pojanpoika ja historioitsija Kirsti Arajärvi Wäinön tytär.

Kirjoittaja on lempääläinen tietokirjailija