Alkaa olla taas töihin palaamisen aika. Useimmat meistä ovat saaneet ottaa kesän rennosti lomaillessa, kukin tavallaan. Loman loputtua olo onkin taas fressi kuin uudestisyntyneellä ja akut ladattuna syksyä varten. Tai, niinhän sitä ainakin toivoisi.
Tänä päivänä yhä useammat kertovat kokemuksiaan heikosta palautumisesta loman aikana. Töihin paluu ei motivoi, kun stressitasot huitelevat yhä korkeuksissa. Mari Laakso-Suutarinen oli yksi heistä (Yle-Uutiset 2.8.). Entinen opettaja koki, ettei päässyt kahden kuukauden aikana palautumaan suuren kuormittuneisuuden takia. Työasiat pyörivät päässä vielä juhannuksenakin. Viime vuosina niin opettajat, opiskelijat kuin muidenkin alojen ammattilaiset ovat tuoneet ilmi omia kokemuksiaan. Uupumuksessa vaatimusten ja voimavarojen välillä on epätasapaino. Sanoisin, että ongelmaa pahentaa myös yhteiskunnan nopea digitalisoituminen. Emme ole kehittyneet käyttäjinä aivan yhtä vikkelästi. Jatkuva saavutettavissa oleminen ja rajaton viestitulva puskevat päälle 24/7, mikä todellakin uuvuttaa herkästi. Laakso-Suutarinenkin kertoo, miten hän saattoi saada korona-aikana oppilailtaan peräti 600 Whatsapp-viestiä.
Kuitenkin on hyvä pohtia myös omia kesänviettotapojaan. Varaako aikaa palautumiselle? Vai leimaako lomasuunnitelmia To Do-listat, pitkätkin litaniat suoritettavasti asioita? Itselläni taipumus liialliseen suorittamiseen onkin opettanut, ettei kesälomalla kalenterin kuulu näyttää täyteen buukatulta.
Valitettavasti ”laiskottelu” mielletään kuitenkin yhteiskunnassamme negatiiviseksi kuvaksi sohvaperunasta.Ei haluta kertoa tarinoita kesälomasta, jonka aikana ei tehnyt mitään, koska tekemättömyyttä ei pidetä suotavana.Valokeilaan pääsevät mieluummin sankaritarinat pitkiä päiviä tekevistä supertyöntekijöistä, jotka ehtivät työn lisäksi pumpata salilla ja pyörittää vaivattomasti perhearkea. Kun taas puhutaan työttömistä, asennoidumme helpommin kielteisesti ja vieroksumme tekemättömyyttä. Emmehän voi tietää, vaikka työtönkin olisi entinen yrityspomo, joka paloi loppuun.
Toki on totta, että kesäohjelmiin halutaan osallistua. Tarjolla on valtavasti kaikkea! Mikäli mitään ei kuitenkaan sulje pois, jää palautuminen vähäiseksi. Onkin hyvä pohtia omaa jaksamistaan ja vetää rajoja, jotta voimiaan ei verottaisi liikaa. Aina se ei kuitenkaan ole helppoa saati tapahdu kevyin perustein, kuten Laakso-Suutarilla, joka lopulta päätti lopettaa työt opettajana ja vaihtoi alaa.
Hyvä idea olisi järjestetää tapahtumia enemmän vuoden ympäri. Onhan elämää myös kesän ulkopuolella, joten miksei hyödynnettäisi kolmea muutakin vuodenaikaa? Esimerkiksi syysfestarit marraskuussa voisivat antaa jopa lisäenergiaa talveen.
Kesäisin otamme elämästä enemmän irti ja ehkäpä siksi olemme myös iloisempia, pirteämpiä ja rennompia. Jatketaanhan näin myös syksyyn! Ideoidaan ja unelmoidaan, luodaan uusia suunnitelmia, mutta ei sivuuteta omia rajojamme. Siten voimme nauttia jokaisesta työ- ja lomapäivästä edelleen hyvillä mielin.
Kirjoittaja on nuori aikuinen Lempäälästä
