Lempäälän ja Vesilahden asukasluvut kasvavat Pirkanmaan hyvässä imussa. Ainoastaan asukaslukuun suhteuttaen Vesilahden väestönkasvu on jopa maakunnan kärkivauhtia.
Aluekehitysmittareilla puntaroiden Lempäälä nousi koko manner-Suomen kolmannelle sijalle viime vuoden luvuillaan. Edellisen vuoden nelossija kohosi yhdellä pykälällä mitalisijoille. Kärkipaikkaa pitkään pitänyt Sipoo putosi nyt hopealle, kärkisijalle kiilasi Lempäälän naapuri, kakkostilalla kauan keikkunut Pirkkala.
Huomattavaa on, että kokonaispisteissä kärkikymmenikkö koostuu käytännössä suurten kasvukeskusten kehyskunnista. Suurten kaupunkien vertailussa Tampere pitää neljättä sijaa, kaikkien kuntien vertailussa se sijoittuu sijalle 24. Tampere kasvaa ja porskuttaa hyvin, mutta ympäristökunnilla ei ole mitään syytä potea alemmuuskompleksia. Aluekehitysmittareilla, joita konsulttiyhtiö MDI kokoaa, Lempäälän kaltaisissa kunnissa elinvoima jakaantuu eri osa-alueille tasaisesti. Ketjun jokainen lenkki on vahva.
Mittaristo on mielenkiintoinen. Tilastossa hahmotetaan eri alueiden dynaamisuutta, muun muassa työllisyydessä, vetovoimassa, koulutustasossa ja hyvinvoinnissa.
Lempäälän edelle kiilannut Pirkkala sai käytännössä merkittävästi paremmat pisteet ainoastaan kansainvälisyydessä. Sekään ei Lempäälässä ole suuri ongelma. Työssäkäyntialueet laajenevat kehyskunnissa ja tuovat mukanaan myös elinvoimaisuuteen kaivattua kansainvälisyyttä työperäisen maahanmuuton myötä.
Väkiluvun vertailu on liian suppea mittari kertomaan juuri mitään kunnan dynamiikasta. Monipuolisemmat mittaristot osoittavat Lempäälän ja Vesilahden kaltaisten kehyskuntien vahvuudet.
