Projektipäällikkö Risto Leppänen kolme metriä syvän kaivannon reunalla. Mustaa patolevyä on jo asennettu paikoilleen seinää vasten. Kuva: Erkki Koivisto
Millä ihmeellä tässä saadaan kulumaan vielä toista kuukautta? Asuinkerrostalo As. Oy Saukonpellon salaojasaneeraus ja sadevesijärjestelmän remontti alkoi reilu vuorokausi sitten, ja jo nyt talon vierustalle on kaivettu reilulta matkalta kolme metriä syvä kaivanto, jonne jo salaojakaivoja sovitellaan. Ripeätä toimintaa.
Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Järvinen sanoo päätöksen remontin teettämisestä syntyneen helposti. Ulkopuolinen kosteus haluttiin pois rakenteista.
− Asukkaat ymmärtävät hankkeiden tarpeellisuuden kun ne on hyvin perusteltuja. Tällaisen työn teettämispäätökseen riittää yksinkertainen enemmistö, sanoo Järvinen todeten, että korjaushankkeessa oltiin ajoissa liikkeellä.
Mitään varsinaisia homevaurioita ei vielä ehtinyt esiintyä.
− Pari kohtaa kellarin seinissä antoi viitteitä rakenteiden kostumisesta, joten viime syksynä aloitimme hankkeen suunnittelun.
Keväisen yhtiökokouksen jälkeen hallitus kilpailutti urakan ottamalla neljä tarjousta eri urakoitsijoilta.
Asentaja Julius Saari mallailee salaojakaivoa paikoilleen talon nurkalla. Kuva: Erkki Koivisto
Työmaalla häärii vahvasti lempääläläispainotteinen Salaojakeskuksen työmiesjoukko: projektipäälliköt Risto Leppänen ja Teemu Kinnunen sekä kaivinkoneenkuljettaja Veli-Matti Jussila ja asentaja Julius Saari. Ulkopuolisena valvojana toimiva isännöntitoimiston tekninen isännöitsijä Mikko Lääkkö seuraa, valvoo ja dokumentoi, että kaikki työt tehdään sovitusti.
Talo on rakennettu vuonna 1971. Heti kättelyssä työmaalla kävi ilmi, ettei maanpinnan alla ollut lainkaan salaojaputkia eikä pikisivelyä tai muutakaan talon ulkopuolista vedeneristystä. Sekalainen maamassa ja jonkin verran rakennusjätettä vain makasi talon perustuksia vasten.
− Tämä on hyvin yleistä tuon aikakauden rakentamiselle. 1970-luvulla oli toisinaan käytössä 50 millin viiltoputki, jotka yleensä ovat tukossa. Myöhemmin 1980-90 -luvuilla oli käytössä tavallista peltosalaojaputkea. Näissä asioissa kannattaa ennakoida ja olla ajoissa liikkeellä. Huollettuna salaojajärjestelmän käyttöikä on noin neljäkymmentä vuotta. Remontteja on mahdollista tehdä ympäri vuoden, Teemu Kinnunen huomauttaa.
Työmaan valvoja Mikko Lääkkö (vas.) sekä Salaojakeskuksen projektipäälliköt Teemu Kinnunen ja Risto Leppänen toteavat kaivutöiden lähteneen isommitta yllätyksittä liikkeelle. Kuva: Erkki Koivisto
Sääksjärvellä Karhumäentiellä sijaitsevassa kolmikerroksisessa asuinkerrostalossa on 36 asuntoa ja neljä rappukäytävää. Remontissa kierretään koko talo. Salaoja- ja sadevesijärjestelmällä vedet ohjataan tontilla olevan kaivon kautta hulevetenä kunnalliseen viemäriin.
Maan alle asennetaan allekkain muoviset 160 mm:n sadevesiviemäri ja 110 mm:n salaojaputki. Kaivanto täytetään 8−16 millin salaojasepelillä. Sitä menee paljon, sillä salaoja asennetaan routalinjan alapuolelle kolmeen metriin. Maa-aines ja samalla kosteus eristetään sokkelista koko matkalta polyeteenistä valmistetulla patolevyllä.
Pulpettikaton lappeelta johdetaan rännivedet rännikaivoihin.
Kaivutyötä tehdään kuuden viikon aikana noin 200 metriä. Se merkitsee sitä, että kun kaivetaan etupihalla, pääsisäänkäynti teljetään väliaikaisesti, mutta asukkaat pääsevät silloin kulkemaan sisään ja ulos takakautta.
− Asukkaille koituu haittaa työn äänistä sekä jonkun verran kulkemisjärjestelyistä talosta ulos ja sisään mentäessä. Myös pysäköintijärjestelyt muuttuvat työn edetessä, Järvinen toteaa.
Jo työmaan ensimmäisenä päivänä tontilta kärrätiin pois 10 autokuormaa isoja kiviä. Kuva: Erkki Koivisto
Risto Leppänen kiittelee vanhan kerrostalon tontin kokoa; maamassoja on voitu läjittää kaivannon viereen. Istutukset eivät ole olleet tiellä ja työkoneet ja kuorma-autot pääsevät kulkemaan suhteellisen helposti
Talo on aikoinaan perustettu metsämaastoon, siltikin jonkinlainen yllätys olivat isot kivet. Kaivutöiden ensimmäisenä päivänä tontilta oli jouduttu kuljettamaan pois kymmenen kuormaa suuria kiviä.
− Urakan kokonaiskustannus on tällä tietoa, jos ei isompia kallioita jouduta louhimaan, noin 125 000 euroa josta lainaa otimme noin 90 000 euroa, sanoo Veli-Matti Järvinen.
Lainan laskennallinen määrä on 2 500 euroa asuntoa kohden. Asukkaat voivat halutessaan maksaa osuutensa kerralla pois.
− Pyrimme siihen, ettei hanke vaikuttaisi vastikkeisiin. Yhtiössä on tehty aiemminkin remontteja, joita on saatu juuri maksettua.
Työmaan viikkotiedote ulko-ovessa. Kuva: Erkki Koivisto
Työturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Kaivanto on eristetty huomioaidalla. Rappukäytävän alaoveen on teipattu A4-paperiarkki, jossa kerrotaan työvaiheista ja niiden vaikutuksista asukkaiden elämään. Vesijohtoveteen ja normaaliin talousveden käyttöön ei rempasta aiheudu muutoksia.
– Asukkailta on tullut toivomus, että kaivamisen yhteydessä vedettäisiin sähkökaapeli grillipaikalle, sanoo Teemu Kinnunen.
− Eri työvaiheista on urakoitsija infonnut asukkaita ja hallitusta mallikelpoisesti. Koko urakka on hyvin dokumentoitu ja järjestyksessä, Järvinen kiittelee.
Hänellä on vinkki kaikille taloyhtiöiden salaojajärjestelmien mahdollista remonttia pohtiville.
− Vaikka elämmekin erikoisia aikoja, mikä voi lisätä epävarmuutta päätösten teossa, kannustan taloyhtiöitä tekemään tarvittavat remontit hyvissä ajoin oikeassa järjestyksessä − ennen kuin niitä ongelmia alkaa esiintyä. Näin kiinteistöjen korjausvelka ei pääse liikaa kasvamaan. Se jos mikä on asukkaiden etu.
Viimeisimmät kommentit