Lempäälän kunnanvaltuustossa käsiteltiin 31.8.2022 laatimani valtuustoaloite matkakorvauksen maksamiseksi kaikkiin julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain alaisiin palveluihin. Näitä palveluita työttömälle ovat esimerkiksi työkokeilu, työvoimakoulutus ja uravalmennus.
Ehdotin aloitteen palauttamista takaisin valmisteluun, koska aloitteen hyötyjä ja kustannuksia ei oltu selvitetty tarpeeksi. Palautusta kannatti 18 valtuutettua ja 25 oli sitä mieltä, että tämä ei ole tarpeen eikä laajennettua matkakorvauksen maksamista kannata ottaa tällä hetkellä käyttöön.
Päätöksenteon tulisi pohjautua aina faktaan ja objektiiviseen tietoon. Sen pitäisi ottaa kaikki näkökulmat huomioon. On harmillista, että emme uskalla valtuustossa palauttaa asioita valmisteluun, vaikka se hidastaakin päätöksentekoa. Nyt voi aloitteen kohdalla vain kysyä, että mihin asioihin valtuutetut pohjasivat päätöksensä, ettei aloite ole käyttöönoton arvoinen? Sellaisia argumentteja ei kuulunut.
Aloitteen selvitystyössä ei kysytty keneltäkään työttömältä eikä työllisyyspalveluiden henkilöstöltä, olisiko aloite hyvä. Se ei pitänyt oikeita kustannuslaskelmia sisällään eikä esitellyt tilastoja työttömien palveluiden käytöstä. Voi kysyä, mitkä ovat ne keinot lisätä työllisyyttä edistävien palveluiden kiinnostavuutta, jos Lempäälän työllisyyspalveluiden tavoitteena on kasvattaa sitä 30 %?
Lempäälä voisi olla ensimmäinen kunta Suomessa, joka maksaa matkakorvausta muihinkin työllisyyttä edistäviin palveluihin kuin kuntouttavaan työtoimintaan. Kunnan työpaikoilla on absurdeja esimerkkejä siitä, kuinka yksi henkilö on kuntouttavassa työtoiminnassa 2 pvä ja toinen 5 pvä viikossa työkokeilussa käytännössä tehden samaa työtä. Vain kuntouttavassa työtoiminnassa olevalle maksetaan matkakorvausta yleisesti 56 e/kk. Onko tämä oikein ja kohtuullista?
Olen ihmetellyt, miksi kukaan SDP:n tai Vasemmistoliiton kunnanvaltuutettu ei kannattanut aloitteen palautusta valmisteluun. Olisi kuvitellut perinteisten työväen asioita ajavien puolueiden tunnistavan tämän aloitteen oikeellisuuden ja hyödyn työttömän töihin ponnistelun tukemiseksi. Ehkä ajat ja aatteet ovat muuttuneet.
Miten työttömiä motivoidaan ja autetaan tulevaisuudessa kohti työelämää? Tällä hetkellä kuntouttavassa työtoiminnassa tai esimerkiksi työkokeilussa olevista työttömistä ei tarvitse maksaa työttömyysturvan osamaksua mutta tulevaisuudessa vain kokoaikainen työllistyminen poistaa maksun. Näistä maksuista kunnat pyrkivät pääsemään eroon kaikin keinoin.
Nyt kunta maksaa yli 300 pvä työmarkkinatukea saaneen kuukausittaisesta bruttorahamäärästä 50 % eli 384 e. Tulevaisuudessa osamaksatus laajenee ja ansiosidonnaisella olevasta henkilöstä voi koitua hurjat maksut. Esimerkiksi 5 000 euron ansiosidonnaisesta voi tulla 2 500 euron lasku kuukausittain.
Entä miten hyvinvointialueet tuottavat tulevaisuudessa kuntouttavan työtoiminnan? Kuinka paljon he perivät kunnilta maksua palvelun järjestämisestä? Saati sitten: tulevatko kunnat vähentämään radikaalisti kuntouttavaan työtoimintaan ohjaamista, jos ne eivät siitä suoraan taloudellisesti hyödy?
Antti Kiiveri
Perussuomalaiset
Kunnanvaltuutettu
Kommentointi on suljettu.