Eläkeliiton Pirkanmaan piirin syyskokous 10. marraskuuta Längelmäellä nosti esiin tulkinnan omaishoidon tukea koskevasta laista niin, että Pirkanmaan hyvinvointialueella voitaisiin laajasti tarjota palveluohjausta omaisiaan hoitaville ja kuukausipalkkio olisi yksi omaisiaan hoitavien tukimuoto eikä sinällään määrittäisi yksin omaishoitajastatusta.
Ikääntyneen väestön määrä yhteiskuntarakenteessamme on kasvanut ja kasvaa. Samalla iäkkäiden eli vanhusten, vanhuspalveluiden tarpeessa olevien määrä lisääntyy, kuntoisuus heikkenee ja palvelutarpeet kasvavat. Tämä luo paineita ei vain myönnettäviin palveluihin vaan myös omaisiaan hoitavien henkilöiden arkeen.
Eläminen omassa kodissa on useimmiten iäkkään ihmisen oma toive ja sitä puoltaa myös sosiaalihuoltolaki ja sen mahdollistamat palvelut.
Huoli nousee palvelutuottajien niukkenevista resursseista ja omaisiaan hoitavien tarvitseman tuen kasvavasta tarpeesta.
Tällä hetkellä laki omaishoidon tuesta ohjaa omaishoitoa. Se painottuu määrittämään omaishoitajatehtävästä maksettavan palkkion ja vapaapäivät sekä myöntää omaishoitajastatuksen. Hyvinvointialue hyväksyy omaishoitajan omaishoitosopimuksen 1. tammikuuta 2023.
Lakia omaishoidon tuesta on avattava käytäntöön niin, että se tukee kaikkia omaisiaan hoitavia ja palveluohjauksen kautta omaisiaan hoitavat saavat tilannettaan vastaavan palveluohjauksen ja palvelusuunnitelman. Suunnitelmassa on huomioitava niin opastuksen ja neuvonnan kuin tuki- ja kuntoutuspalveluiden ja lyhytaikaisen hoidon mahdolliset tarpeet sekä hoidettavan vapaapäiväjärjestelyt. Omaishoidon tuki eli rahallisen korvauksen tarve on yksi palveluvalikon tukimuoto.
Vanhuspalveluiden kotihoito nojautuu jatkossa entistä enemmän omaisiaan hoitavien työpanokseen. Kasvavia palvelutarpeita ei voi jättää omaisiaan hoitavien varaan; omaisiaan hoitavia ei tule jättää yksin.
Eläkeliiton Pirkanmaan piiri
Maikki Hämäläinen-Ylikahri, vaikuttajavastaava
Viimeisimmät kommentit