On lupa iloita joulusta, vaikka ympärillä on kurjaa ja synkkää – psykologin 6+1 vinkkiä jouluiloon

Psykologi Susanna Hänninen kannustaa iloitsemaan joulusta, vaikka ympärillä asiat ovat huonosti ja osalla ihmisistä on vaikeaa. Se ei ole keltään pois, eikä omasta joulutunnelmasta kieltäytyminen paranna kenenkään muun tilannetta. Kuva: Anne Kotipuro

– On lupa iloita joulusta, vaikka jossakin päin maailmaa asiat ovat huonosti ja osalla ihmisistä on vaikeaa. Se ei ole keltään pois, painottaa perheneuvolan psykologi Susanna Hänninen lohduksi heille, jotka potevat huonoa omaatuntoa siitä, miltä oma joulusta nauttiminen näyttää tässä maailmantilanteessa.

– Se nyt vaan on niin, että asiat eivät maailmassa mene tasan, ja se pitää vain hyväksyä. Ei se silti tarkoita totaalista välinpitämättömyyttä tai selän kääntämistä heille, joilla menee huonosti, hän lisää. Ja jos oma taloudellinen tilanne sen sallii, voi osallistua keräykseen sodasta kärsivien auttamiseksi.

Hännisen mielestä riittää, kun tekee ne asiat, joille voi jotakin tehdä, ne toiset, isommat jättää muiden murehdittavaksi. Jos esimerkiksi pelkää sotaa, eikä sen vuoksi osaa iloita joulusta, on vain tunnustettava, ettei sille asialle voi itse tykönään mitään tehdä ja jätettävä se isompiin käsiin.

– Onhan se helpommin sanottu kuin tehty, mutta miten muuten tässä tilanteessa voisi toimia?

1 Jos oikeasti ei ole rahaa jouluvalmisteluihin?

Jos sähkölaskut ja kallistunut ruoka ovat vieneet tilin kuralle, se on aivan oma tilanteensa.

– Sellaisessa tilanteessa on lähdettävä hakemaan apua ajoissa, aivan joulun alla on vaikea enää tehdä mitään. Näihin pulmiin apua tarjoavat niin talous- ja velkaneuvonta, sosiaalitoimi kuin seurakuntakin.

Kun ajoissa toimii, voi usein myös sopia maksuajoista, mutta eräpäivien mentyä ohi se on paljon vaikeampaa. Siksi laskuilta ei voi sulkea silmiään ja ajatella ongelman poistuvan, kun laskuja ei avaa.

Hänninen painottaa, ettei avun pyytäminen ole häpeä, sillä kukaan ei tiedä, koska itse tarvitsee apua. Joulun alla on myös joulupuukeräyksiä ja muita vastaavia, joiden kautta voi saada apua joulun tuomiseen lapsille. On vain pystyttävä avaamaan suunsa, sillä miten ulkopuoliset muuten hoksaisivat avun tarpeen?

2 Paljonko materiaa jouluun oikeastaan tarvitaan?

Jos oma tai perheen taloudellinen tilanne uhkaa jouluiloa, voi Hännisen mukaan miettiä, mikä joulussa on keskeistä ja oleellista ja keskittyä siihen. Paljonko siihen oikeastaan tarvitaan materiaalisia asioita, jos kuitenkin on katto pään päällä ja edes jotakin syötäväksi?

– Iloa voi saada pienistäkin asioista. Monelle joulussa on tärkeintä yhdessäolo ja läheisten tapaaminen – tai vaikka mahdollisuus kerrankin nukkua ilman herätyskellon pärinää.

– Paljon on myös ilmaista hauskuutta, johon mennä mukaan. Voi lähteä metsäretkelle tai muuten luontoon, on ilmaisiakin konsertteja, yleisöluisteluja ja muita ilmaisia liikuntavuoroja. Monta vapaata päivää lasten kanssa olemiseen ja tekemiseen. Kaivetaan vanhat lautapelit esiin, tai vaikka pelikortit. Milloin teidän perheessä on viimeksi pelattu maijaa, Skibboa, koiraa tai Unoa, se voi vaihteeksi olla tosi mukavaa.

Hänninen muistuttaa myös, että monesta kirjastosta voi kirjojen lisäksi lainata jouluksi vaikka mitä: musiikkia, dvd-elokuvia, pelejä ja urheiluvälineitä, esimerkiksi lumikenkiä.

Kauneimmat joululaulutkin ovat ilmaisia.

3 Kohtuus lahjoissakin

Kun eletään säästöliekillä kuka mistäkin syystä, pienistäkin lahjoista on iloa.

– Kun meillä isä opiskeli, tuli yksi pieni lahja jokaiselle lapselle, ja aikuiset eivät antaneet toisilleen mitään paketteja, vain hyvää mieltä. Lahjoja tuli kuitenkin mummeilta ja kummeilta.

Hänninen muistuttaa, että paljon kivoja asioita löytyy hyväkuntoisina kirpputoriltakin. Sieltä voi saada pikkurahalla niin joulukirjoja kuin lelujakin. Voi jopa kertoa lähimmilleen, että nyt meillä pidetään kirppisjoulu.

– Yhtenä jouluna koko perheen yhteinen lahja oli mennä ennen joulua teatteriin katsomaan klassikkosatu Saiturin joulu, ja siihen satsattiin kaikki, vaikka kovin edulliseksi sitä ei voi sanoa.

4 Miten voin ilahduttaa muita?

Yksi toimiva tapa saada iloa itselleenkin on ilahduttaa muita. Mikset soittaisi joulun aikaan jollekin, jolle ei ole tullut aikoihin soitettua? Myös muutama joulutorttu tai koristeltu pipari naapurin yksinasuvalle voi pelastaa jonkun joulun.

– Kun antaa aikaansa jollekin, pääsee murehtimisen kehästä ja antaessaan saa! Susanna Hänninen vakuuttaa.

Laitetaan siis hyvä kiertoon ja mietitään, mitä voisi jollekin toiselle tehdä – vaikka meillä tunnetusti ollaankin arkoja ”tunkeutumaan” kenenkään luokse. Voisi kuitenkin kokeilla: tarjoutua lapsenvahdiksi, mennä lumitöihin tai jopa viedä joku kanssaan johonkin elämykseen.

– Monelle voi tulla pelko siitä, että jos kerran lupaudun johonkin, pitääkö sen jälkeen olla aina käytettävissä? Ei kerran tarjottu apu ketään sido.

5 Oikaise valmisteluissa, jos voit

Jos ei jouluna muusta tule paha mieli, niin monelle ainakin ajatuksesta, että kaiken pitäisi olla tiptop.

– Jouluvalmisteluja väännetään niska limassa ja lopuksi itketään silkasta väsymyksestä. Vanhempi – usein äiti – saattaa lopulta joulun tullessa olla niin väsynyt, ettei jaksa nauttia mistään. Osaisimmepa päästää irti täydellisyyden tavoittelusta!

Susanna Hänninen kiteyttää, että joulu on pimeänä aikana kynttilänvalossa vietettävä juhla, siispä viis villakoirista sängyn alla tai kaappien epäjärjestyksestä!

– Muutenkaan siivous ei minulle ole korkein prioriteetti, vaan fokus on ihmisten kanssa olemisessa ja vuorovaikutuksessa – elämysten tekemisessä. Jouluna meillä siivotaan vain sen verran kuin pakko, ja muutenkin ulkoisissa valmisteluissa mennään aika minimillä.

Hännisen mukaan on hyvä miettiä, mitä joulun valmisteluissa voisi tehdä yhdessä ja vähän kerrallaan. Jos koko kodin siivous tuntuu liian isolta tai lasta on vaikea motivoida mukaan, kannattaa kokeilla leikinomaista tehtävien pilkkomista.

– Poikaa, jolle järjestyksen luominen oli vaikeaa, pyysin keräämään viisi legopalikkaa, sitten toiset viisi eri väriä. Kaiken kaikkiaan lasten kanssa on tärkeämpää, että he ylipäänsä tekevät jotakin kuin että jälki olisi priimaa.

Monessa jouluvalmistelussa voi myös oikaista helpomman kautta: piparit saa tehdä kaupan taikinasta ja laatikot hankkia valmiina. Nyt kun jouluaatto on lauantaina, moni saattaa olla vielä aatonaattonakin töissä, silloin se on sitäkin tärkeämpää. Viikonloppuun osuva joulu on myös ohi äkkiä, ei sitä varten tarvita valtavasti ruokaa.

Toki jos oikeasti nauttii siivoamisesta ja ruoan valmistamisesta A:sta alkaen eikä se stressaa, niin antaa palaa vaan.

6 Jouluperinteissä kannattaa luoda omat eikä elää muiden odotusten mukaan

On paikallaan olla itsekäs ja luoda omat jouluperinteet eikä mennä toisten odotusten mukaan. Jos vaikkapa jouluaatto on kiireellä paikasta toiseen ajamista, ei se ilahduta ketään.

Punnitse siis, onko tämä tai tuo perinne minun vai jonkun muun toive ja päästä pelkästään toisten toiveista nousevista irti, niin saat leppoisamman joulun.

– Meillä aatto on jo rauhoitettu, ja se mitä on jäänyt tekemättä, saa jäädä. Kinkku on paistettu ja kuusi valmiiksi koristeltu hyvissä ajoin. Joulu on yhdessäoloa ja hyvää ruokaa – ei välttämättä niin yltäkylläistä, mutta kaikille maistuvaa. Ohjelmassa on yleensä vain aattohartaus, sillä laulamme molemmat kuorossa, Susanna Hänninen kertoo oman perheensä joulusta. Pukinhomman taas hoitavat perheen pojat vuorotellen. Joululauluja heillä lauletaan ahkerasti ensimmäisestä adventista loppiaiseen asti, koko sakilla ja myös lasten unilauluiksi.

– Nuotin vieressäkin on paljon tilaa, nauraa Hänninen.

+1 Surukin voi nousta pintaan – anna sen tulla, mutta älä jää siihen kieriskelemään

Sitten hän vakavoituu. Hänninen muistuttaa, että jouluna on lupa tuntea myös kaipausta ja surua, ei tarvitse olla koko ajan iloinen. Silloin tunteet nousevat herkästi pintaan, mutta silloinkin kannattaa nostaa esiin parhaat muistot ja muistella hyviä yhteisiä hetkiä.

Jouluna voi nousta myös muita hankalia tunteita, kun ollaan paljon läheisten kanssa yhdessä ja yhdessäoloon latautuu monenlaisia toiveita ja odotuksia. On hyvä antaa itselleen lupa tuntea myös muita tunteita kuin pelkkää iloa ja onnea. Kaikki tunteet kuuluvat elämään, niin arkeen kuin juhlaan, eikä tunteilla ole moraaliarvoa.

Jos yksin jääminen läheisen poismentyä on uusi asia, saattaa jo etukäteen pelottaa, miten joulusta pääsee yli.

– Olisiko ketään muuta yksin olevaa, jonka kanssa viettää edes osa joulusta, ellei halua olla yksin? On uskallettava kysyä: voinko tulla, voitko pistäytyä?

Kovin yleinen ajatustapa tässä on, ettei tupata eikä kehdata. Hautajaisten mentyä yhteydenotot hiljenevät, koska ihmisten on vaikea lähestyä, eikä osata arvioida, kauanko suru vaatii aikaa.

– Vaikka se voi nousta pintaan vielä pitkänkin ajan jälkeen, on hyvä antaa surun tulla, kun se on tullakseen.