Joulukorttien kotimaa ei vastoin yleistä luuloa ole Yhdysvallat, vaan Englanti. Vuonna 1843 Victoria ja Albert -museon johtaja Sir Henry Cole tilasi taidemaalari John Callcott Horsleylta jouluaiheisen kortin, josta hän painatutti 1 000 kappaleen erän. Näitä kortteja hän sitten lähetti joulutervehdyksinä eteenpäin.
Joulukortteja lähetetään edelleen, vaikka esimerkiksi sähköiset joulutervehdykset Facebookin kautta tai Whats Appissa ovat yleistyneet. Monet myös laittavat joulukorttirahansa hyväntekeväisyyteen.
Vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa lähetettiin keskimäärin 50 miljoonaa joulukorttia, viime vuonna kortteja lähetettiin yhä lähes 16 miljoonaa kappaletta. Vaikka määrät ovat vuosi vuodelta pienentyneet, joulukortin asemaa tuskin mikään tulee koskaan täysin poistamaan.
– En minäkään joulukortteja ihan joka vuosi ole enää lähettänyt, kertoo Lempäälässä 40 vuotta asunut Helinä Nurmi.
– Mutta kyllä esimerkiksi viime jouluna lähetin taas lähes 40 joulukorttia.
Helinä Nurmella on aivan erityinen suhde joulukortteihin, sillä hänen Lempäälässä asunut äitinsä Sirkka Kuuppo teki joulukortteja vuosikymmenten ajan. Kuuppo asui Lempäälän Hollossa omakotitalossa yhdessä aviomiehensä ja lastensa kanssa, pariskunnan sukujuuret olivat kuitenkin Karjalassa.
– Äitini oli taiteellisesti lahjakas ja kirjoitti muun muassa runoja. Hänen tekemiään kortteja minulla on vielä tuhansia jäljellä, Helinä Nurmi kertoo.
– Äitini teki muutaman kortin ja huomasi, että niiden tekeminenhän on tosi kivaa. Niinpä hän jatkoi korttien askartelemista ainakin 25 vuoden ajan. Äitini eli 92-vuotiaaksi asti ja vielä viikkoa ennen sairaalaan joutumistaan hän teki uusia kortteja. Viimeiset vuotensa hän asui Himminpolulla ja aina siellä käydessäni hän ensimmäisenä esitteli minulle niitä.
Sirkka Kuupon lempiaiheita yleisesti olivat kukat ja linnut, joulukorteissa hän tykkäsi erityisesti enkeleistä.
– Askartelemiaan joulukortteja hän sitten lähetti ystävilleen ja tuttavilleen. Jouluna hän luki ääneen jokaisen hänelle lähetetyn joulukortin, niitä tuli aina iso pino. Itsekin innostuin joulukorteista äitini kautta ja yhtenä jouluna maalasin öljyväreillä 100 joulukorttia, Helinä Nurmi kertoo.
– Muutamia joululauluja olen myös säveltänyt ja sanoittanut. Joulu on ollut meille tärkeä perhejuhla, jolloin lapset ja lapsenlapset ovat yhdessä, luetaan jouluevankeliumia ja syödään hyvin.
Äitinsä kautta Helinä Nurmella on tallella myös 1940-luvun sota-ajan joulukortteja.
– Tässä esimerkiksi on äitini saama joulukortti isältäni rintamalta. Tämän kortin hän sai Laukon kartanoon, ollessaan siellä sota-aikana evakossa. Nämä joulukortit olivat hänelle todella tärkeitä, jo niiden perille tuleminen kesti tuohon aikaan varmasti kauan.
