Aluevaltuutetulta: Koulutuspaikkojen määrät eivät riitä – sakkaavatko palvelut

Tuula Petäkoski-Hult (sd.)

Työntekijöiden puute on siirtynyt sellaisenaan vuoden 2023 alussa aloittaneille hyvinvointialueille.

Mistä tämä johtuu? Tämän päivän vanhukset ovat syntyneet jo vuosikymmeniä sitten, joten vanhusten määrän arvioinnin ei olisi pitänyt olla vaikeaa. Tilastotietojen perusteella tiedetään aika hyvin, millaisia vanhuudenpäiviä väestössä esiintyy.

Tilastot kertovat, että noin 30 % vanhuksista on myös vammaisia eli tarvitsevat päivittäisessä arjessaan liikkumisen tai aistien apuvälineitä. Samoin tilastot kertovat, kuinka suuri osa vanhoista ja ikääntyneistä tarvitsevat tai ovat käyttäneet erilaisia palveluasumisen muotoja.

Näiden tietojen perusteella ei pitäisi olla kovinkaan vaikea arvioida, kuinka paljon sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tarvitaan ikääntyvän väestön palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen.

 

On selvää, että sairauksien diagnosointi on parantunut ja hoitomuodot ovat kehittyneet, jolloin vakavastakin sairaudesta selvitään entistä paremmin ja eletään pidempään, mikä on ollut terveydenhoitomenetelmien ja sairauksien parantamisen tavoitekin. Tämä ja ikäihmisten määrän kasvu vaikuttavat myös tarpeisiin lisätä hoito- ja hoiva-alan henkilöstöä, jota voidaan lisätä vain lisäämällä koulutuspaikkoja.

Määrän lisääminen ei kuitenkaan ole ainoa keino. Pitää osata käyttää olemassa olevia tietoja hyväksi ja ohjata opiskelijoita hakeutumaan myös niille erikoistumisaloille, joilla on tulevina vuosina työntekijäpulaa. Kun työntekijäpuute on käsissä, kuten nyt, niin koulutusmäärien lisäys ei puutetta hetkessä korjaa. On löydettävä muita keinoja. Digitaalisia eli sähköisiä palveluja, on pidetty yhtenä keinona, kuten työntekijöiden palkkaamista ulkomailta.

Meidän on kuitenkin muistettava, että sähköisiä palveluja eivät kaikki pysty käyttämään, eivät edes kaikki nuoret palvelujen tarvitsijat.

 

Koulutuksen ennakoinnista ja aloituspaikkojen riittävyydestä on puhuttu vuosikymmenten ajan ja ajateltu, että ennakointityöllä vaikutetaan opiskelijoiden hakeutumiseen aloille, joilla on työntekijätarvetta. Jostain syystä ennakointi ei ole kuitenkaan onnistunut ja ohjausvaikutus on ollut heikkoa. Osa ammatin tai korkeakoulututkinnon saavuttaneista ei työllisty ja koulutussuunnan valintakin on epäonnistunut ja osalle olisi nyt tarjolla montakin työpaikkaa.

Nyt viimeistään on opittava käyttämään olemassa olevia tietoja, jotta työntekijä- ja osaamisvaje voidaan selättää lähivuosina. Jokaiselle nuorelle on löydettävä opinpolku, joka johtaa työelämään, jonka nuori kokee mielekkääksi ja antaa mahdollisuuksia kehittyä omassa työssään myös sosiaali-, terveys- ja pelastusaloilla.

Hyvällä yhteistyöllä koulutusjärjestelmän toimijoiden ja hyvinvointialueiden välillä voimme turvata ja kehittää ihmisten tarvitsemia palveluja siten, että palvelut eivät sakkaa. Yhdessä toimien saamme aikaan vaikuttavia tuloksia.

 

Tuula Petäkoski-Hult (sd.)
Pirkanmaan aluevaltuutettu ja
hyvinvointialueen konserni- ja toimitilajaoston jäsen

 

Lue myös:

Tuula Petäkoski-Hult: Viittä vaille valmista

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?