Hyvinvointialueiden toiminnot käynnistyivät 1.1.2023. Vuodenvaihde ja ensimmäinen palkanmaksu noin 16 000 työntekijälle onnistuivat pelättyä paremmin. Kansalaisille ja palkansaajille harmillisia yksittäisiä virheitä esiintyi, mutta kerrotun mukaan yleiskuva suuresta hallinnollisesta siirtymästä oli pääosin onnistunut. Kiitos Pirkanmaan hyvinvointialueen valmistelevalle henkilökunnalle, joka motivoituneesti puursi siirtymän eteen.
Hyvinvointialueiden talouden raamit ovat jo aloitusvaiheessa tiukat eikä tulevaisuus näytä valtion velkaantumisen ja väestön vanhenemisen myötä helpottavan, päinvastoin. Tarvitaan uusia avauksia, jotta hyvinvointipalvelut voidaan turvata ilman että talous romahtaa. Yksi tällainen tikun nokkaan nostettava asiakokonaisuus on ihmisten liikkumattomuus. Liikkumattomuudesta aiheutuu valtava kuluerä, johon voimme yhteiskuntana, hyvinvointialueena ja mikä keskeisintä yksilöinä vaikuttaa.
Liikunnan terveysvaikutuksiin erikoistuneen Tampereen UKK-instituutin laskelmien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa yli kolmen miljardin euron vuotuiset kustannukset, josta Pirkanmaan osuus on noin 10 prosenttia.
Suomalaisten liikkumattomuus lyhentää työuria ja vaikeuttaa yhteiskunnan toimintaa, muistuttaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Näinhän se on. Liikunnalla on suuri merkitys kansanterveydelle ja kansantaloudelle. Ongelma tiedostetaan ja siitä paljon puhutaan. Maallikon tuntumani on, että puheeksi se osin jääkin. Ihmisiähän ei voi pakottaa liikkumaan mutta paljon on tehtävissä, kun eri sektoreiden huippuosaajat yhdistävät voimavaransa. Liikunnan vankkumattomana kannattajana kysyn, mitä uutta asiantilan parantammiseksi voidaan Suomessa ja etenkin Pirkanmaalla tehdä, mahdollisesti hyvinvointialueen puitteissa.
Liikkumattomuuden taklaaminen on ennaltaehkäisevä toimi, johon panostaminen näkyy terveempinä ihmisinä ja pienempinä kustannuksina. Tässä on laaja yhteistyön paikka; hyvinvointialue, kunnat, Tampereen yliopisto, UKK- instituutti ja muut alueen tutkimuslaitokset ja opinahjot, urheiluseurat ja alan järjestöt, terveyssektorin toimijat, yksittäiset kansalaiset ym. Pirkanmaa olisi Suomessa oivallinen koekenttä liikkumattomuuden vähentämisessä.
Liikkumattomuuteen puuttuminen tulee olla yksi Pirkanmaan maakunnan panostamisen keihäänkärjistä. Paljon on tehtykin ja esimerkiksi Tampereen kaupunkisudulla on käynnissä SeutuLiike-ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä liikkumista ja vähentää paikallaanoloa. En osaa sanoa kuinka hyvin tämä ja muut ohjelmat ovat tavoittaneet alueen asukkaat. Kuitenkin ne kertovat, että liikkumattomuuden ongelmakenttä on vahvasti tiedostettu.
Liikkumisen lisääminen on kaikkien etu.
Erkki Paloniemi
